Uutiset

Sattumien summa voisi johtaa sähkön katkaisemiseen kodeista keskellä pakkaskautta

Sähköpulan riski on kasvanut tuotantomuutosten ja siirron pullonkaulojen vuoksi. Ruotsissa suljetaan vuodenvaihteessa taas yksi ydinvoimala.
Sähköpulan riski pakkaskausina on kasvanut viime vuosina. Syyt ulottuvat tuulivoimatuotannosta Ruotsin ydinvoimaloihin ja Venäjän kankeuteen. Kuva: Olli Miettunen / arkisto
Sähköpulan riski pakkaskausina on kasvanut viime vuosina. Syyt ulottuvat tuulivoimatuotannosta Ruotsin ydinvoimaloihin ja Venäjän kankeuteen. Kuva: Olli Miettunen / arkisto

Yhdistelmä useampia eri tekijöitä saattaisi johtaa tilapäiseen sähkönjakelun katkaisemiseen kotitalouksissa pahimpana pakkaskautena.

– Vahvasti tuontiriippuvaan Suomeen on aiempaa vaikeampaa saada tuontisähköä talven kulutushuipuissa, vahvistaa johtaja Reima Päivinen kantaverkkoyhtiö Fingridistä.

Mikäli pakkaskauteen osuisi esimerkiksi merkittävä häiriö ruotsalaisessa sähköntuotannossa tai Suomeen tulevissa siirtoyhteyksissä, voisi kulutus meillä ylittää sähkön saatavuuden.

Seurauksena kulutusta jouduttaisiin rajoittamaan. Riski ei ole välttämättä suuri, mutta se on kasvanut selvästi.

Tuonnin osuus kasvaa jopa viidennekseen

Suomi on erittäin riippuvainen tuontisähköstä varsinkin silloin, kun kulutus on suurimmillaan eli käytännössä kovilla pakkasilla.

Kantaverkkoyhtiö arvioi, että tulevan talven huippuaikoina tuontisähkön osuus on peräti viidennes Suomessa käytettävästä sähköstä. Sähköä pitäisi silti riittää, jos sähköjärjestelmä ja sähkömarkkinat toimivat normaalisti.

– Arvioitu sähkönkulutus pystytään kattamaan kotimaisella sähköntuotannolla ja naapurimaista saatavalla tuontisähköllä, mikäli sähköä on naapurimaista saatavilla, Päivinen tiivistää.

Mukana on aina ”jos”.

Riskejä ovat kasvattaneet voimalaitosten sulkemiset Ruotsissa sekä tuulivoiman yhä suurempi rooli pohjoismaisessa sähköntuotannossa. Maiden väliset siirtoyhteydetkin voivat muodostua pullonkaulaksi.

On myös mahdollista, että iso voimalaitos kaatuu tai siirtoyhteyksiin tulee ongelmia.

Taas yksi ydinvoimala sulkeutuu vuodenvaihteessa

Pohjanlahden länsipuolella on suljettu muun muassa ydinreaktoreita, ja suunta jatkuu.

Vattenfall on jo vähentänyt tuotantoa Ringhalsin ydinvoimalan kakkosyksikössä, ja se suljetaan kokonaan vuodenvaihteessa. Ykkösyksikön vuoro on vuoden kuluttua.

Pelkästään näiden osuus Ruotsin sähkönkulutuksesta on yhtiön mukaan kahdeksan prosenttia.

Merkittävä vika jäljelle jäävissä isoissa ruotsalaisvoimaloissa voisi varsinkin talvella aiheuttaa hankaluuksia Suomessakin. Vikoja voi luonnollisesti ilmetä myös kotimaisissa voimaloissa.

Tuulivoiman varjopuoli voi realisoitua pakkasilla

Tuulivoiman tuotanto on kasvanut ja kasvaa edelleen voimakkaasti kaikissa Pohjoismaissa. Suomessakin nousee uusia tuulivoimaloita samaan aikaan, kun esimerkiksi kaupunkien sähkön- ja lämmöntuotantolaitokset vähentävät sähköntuotantoaan.

Tuulivoiman kasvu on tuonut monien hyötyjensä rinnalla riskejä. Mitä suurempi osuus sähköstä saadaan tuulivoimasta, sitä suurempi vaikutus tuulettomilla jaksoilla on kokonaisuudelle.

– Tuulivoiman saatavuudella kysyntähuipuissa on keskeinen merkitys sähkön riittävyydelle Pohjoismaissa.

Fingridin arvion mukaan tuulivoiman osuus sähkönkulutuksesta on Pohjoismaissa huippupakkasilla jo kymmenkunta prosenttia, jos voimaloista saadaan täysi teho irti.

Jos ei saada, ei säätövoima kaikissa tilanteissa riitä.

Uusi Ruotsi-yhteys valmistuu vasta 2025

Läntistä pullonkaulaa yritetään avartaa uudella siirtoyhteydellä, jota Fingrid valmistelee Perämeren pohjukkaan. Yhteys tosin valmistuu vasta vuonna 2025.

Suomeen tulee tuontisähköä myös suoraan Venäjältä, joskin määrä on ollut laskusuunnassa viime vuosina.

Pohjoismainen vaje puolestaan katetaan pitkälti sähkön siirrolla Keski-Euroopasta. Suomeen se kulkee Baltiasta.

Länsieurooppalaisella sähkömarkkina-alueella hinta määräytyy pörssissä ja sähkö virtaa sinne, missä sitä tarvitaan – jos kaikki siis toimii.

Venäjä sen sijaan ei kuulu tähän markinaan, vaan myynti perustuu kankeampaan kapasiteetimaksuun.

– He myyvät Suomeen sähköä, kun se on heille kannattavaa. Päiväsaikaan ja tiettyinä muina aikoina se ei kannata, Päivinen sanoo.

Idän-tuonti ei tämän vuoksi reagoi nopeasti sähköntarpeen muutoksiin Suomessa eikä sähköpörssin tilanteeseen muutenkaan.

Kotitalouksissa voisi olla edessa tuntien katkoksia

Kun kysyntä kasvaa nopeasti, nousee sähkön hinta. Se leikkaa kulutusta teollisuudessa, mikä vähentää sähköpulan riskiä jonkin verran.

Fingridin mukaan pula on silti mahdollinen kovan pakkaskauden aikana.

Siihen on varauduttu kantaverkon lisäksi paikallisissa jakeluyhtiöissä. Tilanne ei kantaverkkoyhtiön mukaan johtaisi kaaokseen, vaan olisi hallittavissa.

Työkaluna on sähkönkulutuksen rajoittaminen. Sähkön saanti turvattaisiin yhteiskunnallisesti tärkeissä toiminnoissa, ja rajoitukset koskisivat vain osaa sähkön käyttäjistä.

Kotitalouksissa tämä tarkoittaisi Fingridin mukaan korkeintaan muutaman tunnin keskeytystä sähkönjakelussa. Parinkymmenen asteen pakkasessa tämäkin voi olla ikävä paikka.

OL3 tasaa tuotantoa, mutta syö myös siirtokapasiteettia

Olkiluoto 3:n (OL3) pitäisi liittyä tuotantorintamaan ensi kesänä. Se helpottaa tilannetta, koska yksikön sähköteho on suuri ja ilman häiriöitä se myös pysyy tasaisena.

Tuontiriippuvuutta uusi yksikkö ei kuitenkaan poista.

Lisäksi OL3:n häiriöihin liittyvä varautuminen vie Suomen ja Ruotsin välisen siirtoyhteyden kapasiteettia 300 megawatin verran.

Sähkön tuotanto ja kulutus

Kovien pakkasten aikaan sähkön kulutus voi kasvaa Suomessa ensi talvena 15 300 megawattiin (MW), arvioi Fingrid.

Tällöin 3 400 MW olisi tuotava ulkomailta.

Samaan aikaan sähkövaje Pohjoismaissa olisi arviolta 4 900 MW, mikä olisi tuotava pääasiassa Keski-Euroopasta.

Viime talvena kulutushuippu oli 14 542 MW. Se osui tammikuun 28. päivän aamuun.

Kotimainen tuotanto oli tällöin 10 978 MW tunnissa ja nettotuontia oli 3 564 MW tunnissa.

Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutusennätys mitattiin tammikuussa 2016. Tuolloin kulutus oli 15 105 MW tunnissa.