Uutiset

Sdp hyväksyy tiedustelulakien säätämisen kiireellisenä – perussuomalaiset ei saanut muodostettua omaa kantaansa

Ratkaiseva äänestys käydään eduskunnassa ensi viikolla.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne asettui tiedustelulakien kiireellisyyden taakse.

Sdp hyväksyy tiedustelulakien säätämisen kiireellisenä. Näin kertoi puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) eduskuntaryhmänsä kokouksen jälkeen torstaina.

Sen sijaan perussuomalaiset eivät saaneet vielä torstaina ryhmäkokouksessaan muodostettua kantaansa lakien kiireellisyyteen.

Sdp:n ryhmässä päätös oli yksimielinen. Se olisi halutessaan voinut yksin estää kiireellisen käsittelyn.

– Tiedustelulain ja sotilastiedustelulain sisällöt voidaan saada sen mukaiseksi, mitä me olemme tietyissä kohdin edellyttäneet, Rinne perusteli kiireellisyyden hyväksymistä.

Rinteen mukaan lakien sisältöä on käyty läpi parlamentaarisessa seurantaryhmässä puolentusinan asian osalta. Sen perusteella lait on hänen mukaansa saatu kunnioittamaan viestintäsalaisuutta oikealla tavalla.

– Meille on ollut tärkeätä, että lehdistön lähdesuoja ja papiston rippisalaisuus säilyvät. Tarkkailu ei voi olla kohdentamatonta, mikä tulee täsmennettyä yksittäisissä laeissa, Rinne sanoi.

Rinne piti myös tärkeänä, ettei perustuslakivaliokunta nähnyt estettä kiireelliselle menettelylle.

Rinne on korostanut sdp:n olleen koko ajan sitä mieltä, että tiedustelulait tarvitaan. Puolueelle keskeistä hyväksymisen ehtona on ollut myös se, että Suojelupoliisi kokonaisuudessaan pitää saada parlamentaariseen valvontaan. Sen se sai läpi jo viime keväänä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoi, eduskuntaryhmä haluaa vielä keskustella tiedustelulakien kiireellisyydestä.

Meren mukaan ryhmä haluaa selvittää, onko muilla puolueilla jotakin kaupankäyntiä, vai onko tässä vilpitön halu huolehtia Suomen tiedustelusta.

– Haluamme kuulla, millä hinnalla sdp on valmis ostamaan hallituksen esityksen kiireellisyyden.

– Pelkäämme myös massavalvonnan mahdollistamista. Sitä perustuslakivaliokunta ei ole vielä seulonut, Meri sanoi.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on todennut, että Suomi tarvitsee uudet tiedustelulait riippumatta siitä, onko Suomen turvallisuutta kohtaan akuutteja uhkia vai ei. Lainsäädännön kiirehtiminen ei kuitenkaan ole ollut Halla-ahon mielestä välttämätöntä.

– On turha kuvitella, että ajanmukaisella tiedustelulainsäädännöllä pystyttäisiin eliminoimaan uhat, joiden juurisyyt ovat hallitsemattomassa maahanmuutossa, Halla-aho sanoi.

Vihreät ja kristillisdemokraatit tukevat kiireellisyyttä. Rkp ei tee ryhmäpäätöstä, mutta ryhmän enemmistö on kiireellisyyden kannalla.

Vasemmistoliitto vastustaa tiedustelulakien takia esitetyn perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisessä järjestyksessä.

Äänestys ensi keskiviikkona

Luottamuksellisen viestin suojan heikentämistä koskeva perustuslain muutos tuli keskiviikkona eduskunnan suuren salin ensimmäiseen käsittelyyn.

Toinen käsittely on ensi tiistaina, ja ratkaiseva äänestys kiireelliseksi julistamisesta käydään ensi keskiviikkona.

Perustuslakivaliokunta ei nähnyt viime perjantaina estettä käsitellä perustuslain muutos kiireellisenä, mitä hallitus on halunnut. Silloin se vaatii eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön äänestykseen osallistuneista edustajista.

Perustuslain muutoksen kiirehtiminen toisi vauhtia siviili- ja sotilastiedustelulakien käsittelyyn. Ne voisivat silloin tulla voimaan noin kahdeksan kuukautta aiemmin kuin muuten.

Eduskunnassa kiiteltiin keskiviikkona laajasti perustuslakivaliokunnan huolellisesti laatimaa mietintöä perustuslain muuttamisesta. Salissa oli myös laaja yksimielisyys tiedustelulakien tarpeesta.

Supolle laajat oikeudet

Tiedustelulakeja perustellaan Suomen muuttuneella turvallisuusympäristöllä.

Kansallisen turvallisuuden perusteella tiedustelua voitaisiin tehdä ilman rikosepäilyä, ja salassa pidettävät tiedustelukeinot puuttuvat ihmisten yksityisyyteen.

Suojelupoliisista tulisi lakien hyväksymisen jälkeen tiedustelupalvelu kovilla valtuuksilla. Supo saisi käyttää salaisia pakkokeinoja, jotka nykyisin ovat poliisin käytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelinkuuntelu ja peitetoiminta.

Supon keinovalikoimaan tulisi myös muun muassa paikkatiedustelu ja jäljentäminen. Supo voisi käydä esimerkiksi jonkun työpaikalla skannaamassa papereita, avata postia ja ottaa siitä kopioita.

Supolle sallittaisiin myös tietoliikennetiedustelu, joka suodattaisi Suomen rajojen ylittävää tietoliikennettä. Se toteutettaisiin Puolustusvoimien avulla.