Uutiset

SDP:n Urpilaiselta salaperäinen avaus

Suomen
talous kriisiytyy, mistä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on huolissaan. SDP:n puoluejohtaja valottaa Turun Sanomissa (27.12.) hallituksen kevättä:

– Kehysriihessä joudumme päättämään verojen korotuksista ja menojen leikkauksista sekä tekemään isoja rakenteellisia uudistuksia.

Urpilaisen viittaukset verotukseen ja menojen leikkauksiin ovat liturgiaa ilman kovaa sisältöä. Hän myöntää, ettei pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksella ole suunnitelmaa veronkorotuksista.

Suomi on ei-politiikan pesä ja Urpilainen vaalii ajan henkeä: arvonlisäveron korotus ei vieläkään käy demareille.

Haastattelun
pihvi oli Urpilaisen heitto ”isoista rakenteellisista uudistuksista”. Hän jatkaa ei-linjalla: eläkeikää ei nosta hallitus, jossa on mukana SDP.

Rakenneuudistuksista hän nostaa esiin kuntaremontin, mikä on muuten Kataisen hallituksen tasan ainoa iso rakenneprojekti.

Kuntaremontin toteutuminen on auki. Hanke on vauhdissa, silti myös demareita askarruttaa yksin se, aiheuttaako uudistus pienten kunnan asukkaille pahaa mieltä.

Mielipaha vastaan päivitetty kuntarakenne, tähän ongelmaan joutuu ottamaan kantaa Urpilainenkin.

Eläkeiän
nosto ei käy, kuntaremontti on auki. Mitä Urpilainen tarkoittaa ”isoilla rakenteellisilla uudistuksilla”?

Se jää salaisuudeksi.

Suuret remontit olivat pöydällä, kun hallitusta tuskalla ja hiellä kasattiin. Hallitus syntyi, koska hallituspuolueet luopuivat isoista rakenteellisista uudistuksista.

Suomeksi sanottuna niillä ei ollut kannatusta.

Valtiovarainministerin puheiden mukaan tilanne on nyt toinen. Mihin käsitys perustuu, sekin jää salaisuudeksi.

Urpilainen ei esitä enempää eikä vähempää kuin uuden hallitusohjelman kirjoittamista.

Talouden arvostettu asiantuntija, ETLAn ja EVAn johtaja Sixten Korkman hengittää samaan tahtiin Urpilaisen kanssa, mikä on poikkeuksellista.

Korkman keskittyisi rakenneremontteihin eikä korottaisi arvonlisäveroa. Kannanotto lähtee oletuksesta, että hallituksella on lihaksia tehdä suuria.

Hallitusneuvottelujen valossa tätä sopii epäillä. Vahva epäilijä katsoisi Korkmanin esittävän mahdotonta.

Urpilainen ja Korkman unohtavat remonttipuheissaan tärkeän asian: isot uudistukset tervehdyttävät yhteiskuntaa vasta ajan kanssa.

Onnistuneen kuntaremontin hedelmiä on poimittavissa ehkä viiden vuoden kuluttua.

Valtiontalous on tasapainotettava 4-5 miljardia euroa menoja leikkaamalla, veroeuroja lisää keräämällä ja hallitusohjelman vastaisesti velkaa ottamalla.

Rakenneuudistuksilla rakennetaan – jos hallituksen mylly jotain jauhaa – vuosikymmenen jälkipuoliskon Suomea.