Kolumnit Uutiset

Seestymistä odotellessa

Tällä viikolla se sitten tapahtuu. Tulen kuulemma miehen ikään. Mitähän sekin tarkoittaa? En ole tähänkään asti itseäni ihan poikaseksi tuntenut, neljän lapsen isä, mutta nyt on sitten edessä varmasti jotain aivan erityistä. Ostan varmaan Harrikan ja nahkaliivin, purjehdin maailman ympäri, patikoin Santiago de Compostelaan, löydän sisäisen gourmetkokkini, juoksen maratonin, luen Kalle Päätalon koko tuotannon ja aloitan aktiivisen rivitanssiharrastuksen. No juu.

Silloin kun olin lapsi, oli viisikymppinen aivan kamalan vanha. Hän sai lahjaksi keinutuolin, kävelykepin, seinäkellon ja säästöpankin pöytästandaarin. Jos oltiin oikein huikentelevaisia, niin ehkä myös hopeisen taskumatin. Juhlapuheessa korostettiin vastuuntuntoa ja ankaraa työntekoa. Juhlakalu itse pönötti polyesteripuvussaan tuskaisen näköisenä.

Odotetaanko minulta nyt arvokkuutta, kypsää aikuismaista käytöstä ja iän tuomaa varmuutta?

Sinä päivänä kun synnyin, hallitus ja Virkamiesten yhteisjärjestö saavuttivat sovun, jolla lopetettiin rautateiden, postin, tullin ja vankiloiden piirissä neljä viikkoa kestänyt lakko. Alkoholiliike julkaisi tilaston, jonka mukaan Suomessa juotiin vuonna 1962 puhdasta alkoholia 2,1 litraa asukasta kohden. Radiossa soi rautalanka-Emma.

Kun menin kouluun, se oli vielä kansakoulu. Siellä oli puucee. Ja kakarat, älkää naurako – talvella ihan oikeasti hiihdettiin kouluun. Syksyllä kerättiin puolukoita, jotta keittolan täti saattoi tarjota meille sitten survosta vitamiinien varmistamiseksi. Että jaksettiin hiihtää joka välitunti kilometrin lenkki.

The Beatles valloitti maailman, hippiliike levisi Amerikasta, opiskelijamellakat ravisuttivat Eurooppaa ja ihminen kävi Kuussa. Sitten taistolaiset hämmensivät yhteiskuntaa, terroristit piinasivat Länsi-Saksaa, Neuvostoliitto eli pysähtyneisyyden aikaa, kansakunta pukeutui teryleeniin, koululaiset politikoivat ja Viri-kaakao maistui hyvältä.

Seuraavaksi fiftarit hakkasivat punkkareita. Oli glasnost ja perestroika. Olkatoppaukset kasvoivat ja pastellivärit aiheuttivat silmäsärkyä. Sifonkihuivit liehuivat. Vihreys alkoi levitä Koijärveltä ja markkinatalouden huuma valtasi suomalaiset. Rautaesirippu repesi ja Neukkula hajosi.

Nousukiito päättyi suureen lamaan, ja kirpputorit valtasivat kaupunkien keskustat. Suomi liittyi EU:hun ja voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Itse rakensin talon ja kasvatin perhettä. Liityimme euroon ja vietimme taas jonkin aikaa vähän lihavampia vuosia. Lopun te nuoremmatkin muistatte varmasti ihan itse.

Vuosia on siis ihan todistettavasti vierinyt yksi toisensa perästä, mutta se keinutuoli kuulostaa vielä aika kaukaiselta ajatukselta. Ihminen vanhenee, ja se on hyvä asia. Sille ei nimittäin ole kuin yksi vaihtoehto, eikä se ole mukava.

Kokonaan toinen juttu on, että pitäisi myös seestyä ja viisastua. Sellaista ei ole näköpiirissä.