Uutiset

Seksuaalinen ahdistelu on lasten ja nuorten puhelimen kestoaihe – kriisiuutiset herättävät pelkoa sodasta

Oulun raiskaustapaus ei ole noussut palvelevissa puhelimissa esille, mutta nuorten puhelimeen soittavat tytöt kertovat jatkuvasti kohdanneensa ahdistelua ja häirintää. Usein ahdistelija on lähipiiriin kuuluva ihminen. Tuen lisäksi tärkein viesti nuorelle on se, että ahdistelussa vastuu kuuluu aina aikuiselle.
Palveleviin puhelimiin voi soittaa nimettömästi. Luurin toisessa päässä on koulutettu ihminen, joka kuuntelee ja ohjaa eri elämän tilanteiden ongelmissa.

Lasten ja nuorten seksuaalinen häirintä sekä Suomessa ja maailmalla tapahtuvat erilaiset kriisitilanteet ovat kestoaiheita, jotka nousevat esille lasten ja nuorten puhelin- ja chat-palvelussa.

Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) ylläpitää lapsille ja nuorille tarkoitettuja puhelin- ja verkkopalveluita, joihin tulee vuosittain yli 20 000 yhteydenottoa.

– Erilaiset ajankohtaiset ilmiöt näkyvät jollain tasolla aina. Uutisissa olleet asiat tulevat esille aaltoina: joskus niistä puhutaan heti, joskus myöhemmin. Yhteistä soittajille on kuitenkin se, että lapsilla tai nuorilla ei juuri sillä hetkellä ole ketään turvallista aikuista, jonka kanssa käydä tapahtumia läpi, puhelin- ja nettipalveluiden päällikkö Tatjana Pajamäki MLL:stä sanoo.

Kriisiuutiset herättävät pelon sodasta

Pajamäen mukaan maailmalla tai Suomessa tapahtuneet yllättävät tapahtumat ja kriisit herättävät lapsissa muun muassa pelkoa sodan syttymisestä sekä pelkoa siitä, että perheenjäsenille tai läheisille ihmisille käy jotain.

– Meillä ei ole tarkkaa tilastollista tietoa siitä, miten paljon yhteydenotoissa käsitellään erilaisia maailmankriisejä, mutta kokemuksen perusteella viime vuosien aikana näistä asioista on puhuttu yhä enemmän, ja siksi meilläkin on tehty asiaan liittyviä ohjeistuksia, Pajamäki sanoo.

Nuoren tytön ahdistelija usein lähipiiristä

Oulussa ilmitullut raiskaustapaus ei Pajamäen mukaan ole yksittäisenä tapahtumana noussut yhteydenotoissa esille, mutta seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun liittyvistä asioista keskustellaan usein.

Ilmiö koskee erityisesti nuoria tyttöjä, jotka kohtaavat epäasiallista käytöstä reaalimaailmassa ja netissä.

– Pelko siitä, että ahdistelijat olisivat ulkomaalaistaustaisia tekijöitä, ei ole noussut mitenkään erityisesti esille. Yhteydenotoista käy ilmi, että usein se, jolta nämä tytöt kohtaavat seksuaalista ahdistelua ja häirintää, kuuluu nuoren perheeseen tai lähipiiriin.

Pajamäen mukaan seksuaalisesta ahdistelusta puhuttaessa on korostettava erityisesti sitä, että ahdistelu ei koskaan eikä missään tapauksissa ole nuoren tytön syy, vaan vastuu on aina aikuisen.

– Seksuaalista ahdistelua kokeneet nuoret tai lapset ovat niin syyllistettyjä sen hyväksikäyttäjän puolelta, että asian ottaminen puheeksi on todella vaikeaa. Siksi suurin viesti lapsille pitää olla selvä. Vaikka nuori olisi toiminut miten tahansa, laittanut esimerkiksi kuvia itsestään, rikoksen tekee nimenomaan aikuinen, Pajamäki korostaa.

Aikuiset soittavat palvelevaan puhelimeen, kun omat asiat painavat mieltä

Aikuisille tarkoitetuissa palvelevissa puhelimissa mieltä kuohuttavat uutistapahtumat nousevat esille harvemmin.

Kriisiuutisista tai voimakkaita tunnereaktioita herättävistä tapahtumista, kuten Oulun raiskaustapauksista, puhutaan puhelinpäivystäjän kanssa vasta viipeellä, jos ne nousevat esille muiden asioiden yhteydessä.

– Palveleviin puhelimiin soitetaan enimmäkseen silloin, kun mielen päällä ovat soittajan omat asiat, joten valtavaa piikkiä näiden päivän poliittisten asioiden kanssa ei ole. Ehkä nämä asiat ovat enemmän sellaisia, joita päivitellään kahvipöydissä ja julkisesti, asiantuntija Titi Gävert Kirkkohallituksesta sanoo.

Yllättävät ja järkyttävät tapahtumat voivat herättää monessa ihmisessä ahdistusta ja pelkoa. Silloin puhuminen asioista ylipäätään on keino laittaa asioita järjestykseen.

Gävert tunnistaa myös sen, että rikoksissa, jossa tekijä on ulkomaalainen, mennään helposti hysterian puolelle.

– Kun tällaiset tapahtumat ahdistavat ja olo tuntuu hysteeriseltä, puhuminen auttaa ja silloin myös realiteetit palautuvat. Puhumisen kautta asiat voi laittaa mittasuhteisiin, ja tämä on myös se, missä meidän päivystäjämme pyrkivät auttamaan, Gävert sano.

Gävertin mukaan hallitsematonta pelkoa lisää se, että asiat nähdään vain yhden kärjen ja tulokulman kautta.

– Se, että asioita pystyy tarkastelemaan useista eri näkökulmista, ei tarkoita automaattisesti sinisilmäisyyttä ja sitä, että hyväksyisi sen, mitä on tapahtunut.

Hakaristiliput pakottavat puhumaan oikeudenmukaisuudesta Suomessa

Itsenäisyyspäivänä Helsingin kaduilla liehuneet hakaristiliput ovat nekin olleet monelle järkytys. Gävert itse kehottaa näkemään asiassa myös toisen puolen eli sen, mistä tällainen toiminta kumpuaa.

– Nämä liput olivat todella hätkähdyttäviä, mutta nyt tähän asiaan on pakko reagoida, koska tämä ilmiö hyppäsi niin voimakkaasti silmille. Hakaristiliput eivät ole enää sellainen asia, jonka voi selittää jotenkin pois. Kannattaa huomioida sekin, että vastamielenosoituksessa oli kymmenkertaisesti enemmän ihmisiä, joiden viesti oli selkeä: tällainen ei käy, hän sanoo.

Gävertin mukaan itsenäisyyspäivän tapahtumien jälkeen Suomessa on käytävä keskustelua oikeudenmukaisuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta.

– Sellainen ihminen, joka hyökkää vahvasti turvapaikanhakijoita kohtaan, ei ehkä ole tullut kuulluksi, ja hän voi kokea tulleensa ohitetuksi. Monilla nämä asiat liittyvät taloudellisiin seikkoihin. Koetaan, että itse jää ilman ja muille annetaan.

– Vaikka emme hyväksy näiden ihmisten rasistisia mielipiteitä tai toimintatapoja, me emme voi lokeroida heitäkään tämän yhteiskunnan ulkopuolelle. Olisi tärkeää kanavoida myös mielenosoittajien energia sellaiseen parempaa yhteiskuntaa edistävään toimintaan, joka ei riko vaan rakentaa, hän sanoo.

Turvapaikkapolitiikkaan ja turvapaikanhakijoiden tekemiin rikoksiin liittyy suuria tunnelatauksia, jotka kärjistävät keskustelun paitsi sosiaalisessa mediassa, mutta myös perhe- ja ystäväpiirissä.

Silloin tuntuu, että mitkään argumentit eivät enää toimi.

– Nämä ovat todella vaikeita tilanteita, kun ollaan kuumenemisvaiheessa. Kun tietyt porukat keräilevät joukkojaan, silloin tarvitaan malttia ja suhteellisuutta. Olisi hyvä ymmärtää myös ne isommat kuviot: mikä on se taho, joka hyötyy siitä, että on levotonta ja ihmiselle käy huonosti. Kun yrittää ajatella monipuolisesti asioista, silloin ei sorru tarkoitushakuisen toiminnan uhriksi, hän sanoo.

Näistä saat keskusteluapua

Suomessa toimii useita palvelevia puhelimia, joihin voi soittaa, jos ympärillä olevat asiat alkavat ahdistaa liikaa ja niistä on tarvetta puhua.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin on 116 111. Linja on avoinna maanantaista perjantaihin kello 14–20 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20.

MLL:n chat-palvelussa vastataan maanantaisin kello 17–20, tiistaisin kello 17–20 ja keskiviikkoisin kello 17–20.

MLL:llä on myös oma palvelulinjansa vanhemmille, joka vastaa numerossa 0800 92277

Kirkon palveleva puhelin päivystää joka ilta kello 18 alkaen. Arkisin päivystys päättyy kello 01 ja viikonloppuisin 03.

Listaus kaikista Suomessa toimivista palvelevista puhelimista löytyy nettiosoitteesta www.puheet.net.