Kolumnit Uutiset

Selkään taputtelullakin on rajansa

Oppilaiden huono motivaatio ja opettajien lisääntyneet, ylimääräiset työt opetuksen ohella.

Nämä kaksi syytä ovat nousseet pääsyntipukeiksi keskustelussa, jossa halutaan selvittää syitä Suomen aiempaa huonompaan sijoitukseen viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa.

Läntisissä naapureissa tulokset otettiin vastaan astetta raskaammin.

Aftenpostenin haastattelema Norjan opetusministeri Torbjørn Røe Isaksen ihmettelee, miten maa, joka käyttää yhden oppilaan koulutukseen kolmanneksi eniten rahaa kaikista Pisa-maista, on voinut jopa huonontaa tulostaan.

Vuonna 2014 syynin alle joutuu summan sijasta käyttötarkoitus. Norjan opetusministeriö onkin budjetoinut ensi vuoden opetusta varten entistä suuremman summan, yli 36 miljoonaa euroa.

Ruotsi pärjäsi Pohjoismaista kaikkein heikoiten.

Syitä on etsitty esimerkiksi sitä, että oppilaat saavat valita vapaasti koulun. Kun kunnianhimoiset oppilaat hyljeksivät huonoiksi miellettyjä kouluja, jäljelle jäävät oppilaat menevät sinne, missä on tilaa, huonontaakseen tuloksia entisestään.

Suomen tavoin myös Ruotsissa opettajille peräänkuulutetaan enemmän valtaa sekä työrauhaa.

Suomalaisten hyvät Pisa-tulokset ovat vähän kuin hokema tuhansien järvien maasta, salmiakki tai Mika Häkkinen – turvallisia puheenaiheita sellaisessa vieraassa, kansainvälisessä seurassa, jossa tärkeintä on murtaa jää ja keksiä mitä tahansa sanottavaa.

Asiat ovat kuitenkin muuttuneet. Häkkinen ei ole ajanut kilpaa enää vuosiin, monet suomalaiset vihaavat salmiakkia, ja niitä järviäkin löytyy enemmän vaikkapa Ruotsista.

Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL) puheenjohtaja Julia Petäjä on sitä mieltä, että Suomessa hyvää menestystä pidetään ikään kuin itsestäänselvyytenä, jota ei edes ole tarpeen tarkastella kriittisesti.

Erityisen ongelmallisena Petäjä näkee sen, että tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa on kaukana siitä, miten lapset ja nuoret itse käyttävät laitteita jokapäiväisessä elämässä.

Tässä lienee selkeä linkki myös motivaation puutteeseen. Se, ettei tietyn aineen oppiminen nappaa, voi johtua yhtä hyvin muista kiinnostuksenkohteista, teini-iästä, liitutaulusta, kuin mustavalkoisia kuvia sisältävistä, vuosikymmeniä vanhoista oppikirjoistakin.

Jotain kehitystä tapahtuu silti myös peruskoulun jälkeen.

Norjalaiset miehet ovat naisia taitavampia matematiikassa, ja ruotsalaiset ovat meitä parempia kaikissa kategorioissa, otsikoi Aftenposten pari kuukautta takaperin.

Kyseessä ei ollut Pisa-tulos, vaan tutkimus, jossa vertailtiin OECD-maiden aikuisväestön osaamista.

Taidot siis karttunevat, tai ainakin muuttuvat, myös aikuisiällä. Silti ystävä jaksoi aikanaan 25-vuotissyntymäpäivilläni muistuttaa, että nyt se aivojen kehitys on sitten ohi.