Uutiset

Selonteosta raskas pettymys

Keskustalainen etupolitikointi jyräsi.

Hallitus ja eduskunta vetävät Suomen linjaa uusimmassa puolustuspoliittisessa selonteossa, joka ei kuitenkaan tuo mitään mullistavaa kuumimpaan kysymykseen, Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Sitä vastoin on yllättävää, miten törkeästi vanhakantainen aluepolitikointi ohitti hallituksessa järjenkäytön, kun Mikkeli nähtiin maavoimien uuden esikunnan parhaaksi sijaintipaikaksi.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi yllättäen jo perjantaina sen mitä osattiin ennakoida: 250 henkilöä työllistävä esikunta menee Mikkeliin, ei Hämeenlinnaan.

Iisalmelainen puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.) onnistui junailemaan esikunnan mielensä mukaan, vaikka toiminnallisesti kiistatta parempi sijoituspaikka olisi ollut Hämeenlinna, jonka lähellä ovat niin pääesikunta kuin Suomen vahvin varuskuntakin, Panssariprikaati.

Vaikka Hämeenlinnasta on hallituksessa kokonaista kaksi ministeriä, työministeri Tarja Filatov (sd.) ja oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.), jää kaupunki puolustusvoimien uudessa esikuntajaossa pahasti tappiolle.

Kantahämäläiset poliitikot ja edunvalvojat tekivät mitä ilmeisimmin voitavansa, mutta keskustalainen etupolitikointi jyräsi, eikä perusteltuja vetoomuksia nähtävästi otettu edes vakavasti huomioon.

Niin Läntisen maanpuolustusalueen kuin Hämeen sotilaslääninkin esikunnat lakkautetaan Hämeenlinnasta ja tilalle tulee vain yksi uusi: ”uusimuotoisen” sotilasläänin esikunta, joka on laiha lohtu.

Vanhakantainen keskustalaisuus näkyy myös hallituksen suhtautumisessa Suomen Nato-linjaukseen.

Liittoutumattomuus pysyy kuluvalla vaalikaudella Suomen peruslinjana, koska hallitusta vetää itsenäiseen puolustukseen vahvasti uskovaa keskustaa edustava Matti Vanhanen. Lisäksi presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) suhtautuvat liittoutumiseen epäilevästi.

Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer kävi Suomessa osana uuden pääsihteerin tutustumisohjelmaa Nato- ja rauhankumppanuusmaihin. Pelkästä kohteliaisuuskäynnistä ei ollut kysymys.

Pari päivää sitten ”korkeaksi” luonnehdittu Nato-virkamies sanoi Brysselissä, että Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat erityisen tervetulleita Naton jäseniksi.

Hymisevän ulkokuoren alla pääsihteeri Joop de Hoop Scheffer ajattelee Suomea jo sotilasliittonsa jäsenenä, mutta ei tietenkään voinut sanoa sitä isännilleen ääneen. Hän ”ei aio ottaa Suomea kädestä kiinni ja taluttaa Nato-oven läpi”. Olisikin toivottavaa, ettei tarvitsisikaan.

Pääsihteeri ylisti Suomea Naton hyvänä yhteistyökumppanina. Todellisuudessa Naton rauhankumppanuusohjelman merkitys on romahtanut itälaajentumisten jälkeen. Mihin Nato rauhankumppaneitaan tarvitsee, kun jo lähes kaikki Euroopan maat ovat täysivaltaisia jäseniä liittokunnassa?

Luopuminen jalkaväkimiinoista saattaa tuoda Nato-jäsenyyden vain lähemmäs. Korvaavien asejärjestelmien hankkinen on kallista. Todennäköisesti Nato-jäsenyys toisi laskulle muitakin maksajia.

Päivän lehti

26.5.2020