Uutiset

Selvitys: Lapsen oikeudet eivät toteudu perheenyhdistämispäätöksissä – Vain puolet lapsista saa perheensä Suomeen

Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan perheenyhdistämisiä on evätty perustein, joista ei ole säädetty selvästi lailla. Yksin Suomeen tulleiden, jopa kansainvälistä suojelua saaneiden lasten perus- ja ihmisoikeuksia voidaan rajoittaa nykyisillä säännöksillä.
Turkin ja Kreikan rajalle on kerääntynyt suuri joukko Euroopan unionin alueelle pyrkiviä pakolaisia sen jälkeen, kun Turkki ilmoitti viikonloppuna avaavansa "portit Eurooppaan". Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi, että rajalla on yli 13 000 siirtolaista ja pakolaista. Joukossa on myös paljon lapsiperheitä. Kuva: epa08258643
Turkin ja Kreikan rajalle on kerääntynyt suuri joukko Euroopan unionin alueelle pyrkiviä pakolaisia sen jälkeen, kun Turkki ilmoitti viikonloppuna avaavansa "portit Eurooppaan". Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi, että rajalla on yli 13 000 siirtolaista ja pakolaista. Joukossa on myös paljon lapsiperheitä. Kuva: epa08258643

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on huolissaan lasten oikeuksista Maahanmuuttoviraston perheenyhdistämispäätöksissä.

Vain puolet suojelua saaneista lapsista saa perheensä Suomeen, kertoo tiistaina julkaistu yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys.

Selvityksen mukaan mahdollisuudella elää yhdessä oman perheensä kanssa on suuri merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille sekä onnistuneelle kotoutumiselle Suomeen. Silti perheenyhdistäminen ei aina toteudu.

Selvityksen aineistona on 66 Maahanmuuttoviraston tekemää perheenyhdistämispäätöstä vuoden 2018 alusta viime syyskuuhun.

Päätöksistä 31 on kielteisiä ja 35 myönteisiä eli noin puolet lapsista, jotka ovat tulleet yksin Suomeen ja saaneet turvapaikan tai toissijaista suojelua, eivät saa perheitään Suomeen.

Kielteisten päätösten perusteluja ei aina löydy laista

Selvityksen pohjalta vaikuttaa myös siltä, että perheenyhdistämistä evätään perusteluin, joista ei ole tarkasti säädetty laissa. Maahanmuuttovirasto on perustellut kielteisiä päätöksiä sillä, että ”yksilöllinen pakottava syy” maasta lähtöön on puuttunut, vaikka lapsi on saanut kansainvälistä suojelua.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu huomauttaa, ettei yksilöllisen pakottavan syyn käsitettä mainita laissa perheenyhdistämisen edellytyksenä tai maahantulosäännösten kiertämistä koskevissa hallituksen esityksissä.

Selvityksestä käy ilmi tulkintakäytäntö, jossa lapsen oikeuksien toteutuminen riippuu Maahanmuuttoviraston arviosta vanhempien aiemman, yleensä vuosien takaisen ja Suomen oikeuspiirin ulkopuolella tapahtuneen toiminnan motiivien moitittavuudesta.

– Perheenyhdistäminen on evätty perustein, joista ei ole säädetty selvästi lailla. Vaikka lapset ovat suojelun tarpeessa, heitä rangaistaan siitä, mitä heidän vanhempansa ovat tehneet, esimerkiksi eivät ole matkustaneet heidän kanssaan, vt. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen toteaa tiedotteessa.

Selvityksessä käy myös ilmi, että perheenyhdistämiseen liittyvä toimentuloedellytys ei ole vaikuttanut perhesidepäätöksiin, sillä perhesidehakemus on evätty muilla perusteilla.

”Voidaan rajoittaa lasten oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa selvityksen pohjalta kahdeksan suositusta. Yksi niistä on maahantulosäännösten kiertämistä koskevan säädöksen muuttaminen.

– Maahantulosäännösten kiertämistä koskeva säännös on tällä hetkellä säännelty siten, että sitä soveltamalla voidaan merkittävästi rajoittaa jopa kansainvälistä suojelua saaneiden lasten perustavaa laatua olevaa perus- ja ihmisoikeutta – oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa, Hiltunen sanoo.

Maahanmuuttoviraston ohjeistuksessa todetaan, että lapsen käyttäminen ”maahanmuuton välineenä” on yksi tyypillisimpiä perheenyhdistämiseen liittyviä maahantulosäännösten kiertämisen tilanteita.

– Lainsäädäntö jättää lainsoveltajalle nykyisellään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta liian laajan harkintavallan. Sisäministeriön tulee toteuttaa lainsäädäntömuutokset sen varmistamiseksi, että ulkomaalaislain säädökset täyttävät selkeämmin perustuslain asettamat vaatimukset lain täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta sekä perhe-elämän suojasta.

Perheenyhdistäminen

Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella pakolaisaseman tai toissijaisen suojelun saaneen perheenkokoajan perheenjäsenille, jos perheenkokoaja asuu Suomessa tai hänelle on myönnetty oleskelulupa Suomeen eikä hakijan katsota vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta tai kansanterveyttä.

Jos perheenkokoajan perheenjäsen tai muu omainen vaarantaa jotakin näistä, toteutetaan perheenyhdistämiseen liittyen kokonaisharkinta.

Alaikäisen perheenkokoajan kohdalla perheenjäsen tarkoittaa ulkomaalaislain mukaan lapsen huoltajia eli tyypillisesti vanhempia.

Ulkomaalaislain mukaan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

Lainkohta on yksi oleskeluluvan yleisistä edellytyksistä, ja sillä yritetään ehkäistä laitonta maahanmuuttoa julkiseen etuun perustuen.

Perheenyhdistämistä koskeva päätös voi muodostua kielteiseksi joko perheenyhdistämisen edellytysten puuttuessa tai esimerkiksi oleskeluluvan yleisten edellytysten puuttuessa.

Ulkomaalaislain lisäksi perheenyhdistämisedellytysten arviointiin vaikuttavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, EU:n perheenyhdistämisdirektiivi sekä perustuslaki.

Selvitys

Selvityksessä ”Lapset ilman perhettä – Kansainvälistä suojelua saaneiden alaikäisten perheenyhdistäminen” yhdenvertaisuusvaltuutettu on selvittänyt, miten turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneen yksin Suomeen tulleen lapsen oikeus perheeseensä toteutuu perheenyhdistämisprosessissa, ja miten ulkomaalaislakia sovelletaan perheenyhdistämispäätöksissä.

Aineistona on 66 Maahanmuuttoviraston tekemää perheenyhdistämispäätöstä ajalla 1.1.2018–18.9.2019.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lapsen edun ensisijaisuus ei näy riittävästi päätöksissä.

Suomi on ratifioinut eli saattanut lakitasoisena voimaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen. Sen mukaan lasta ei tule erottaa vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi silloin, kun toimivaltaiset viranomaiset toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista.

Lapsen edun tulee siis olla hallintoprosessissa ensisijainen, mikä tarkoittaa sitä, että päätöksen tulee toteuttaa lapsen etua parhaalla mahdollisella tavalla.

Yleiset maahanmuuton rajoittamista ja kontrollia koskevat näkökohdat eivät YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan voi syrjäyttää lapsen etua koskevia näkökohtia.