Uutiset

Seutuyhteistyö tukee kuntauudistusta

Viime kevänä pahoin karille töksähtänyttä Hämeenlinnan seudun kuntien yhteistyötä yritetään nostaa uudelleen tolpilleen. Keväällä Hämeenlinnan kaupunki ilmoitti kaupunginjohtajansa Tapani Hellsténin suulla, että sille riittää tulokseton junnaaminen. Lausunto paljasti syvän turhautumisen, yhteistyölle ei kukaan löytänyt pitävää perustaa.

Yhteistyökokeilun vuodet eivät kuitenkaan ole menneet tyystin hukkaan. Seudulla on yhteinen vesiyhtiö, kansalaisopisto ja osaava kehittämiskeskus. Kuntien pienimuotoinen yhteistoiminta on virinnyt laajemmaksi kuin koskaan aikaisemmin.

Perusturvaan löytyi muutamia yhdessä hoidettavia yksittäisratkaisuja, mutta laajoihin seudullisiin perusturva- tai koulupalveluihin ei ylletty, ei myöskään teknisen puolen ratkaisuihin.

Tänä vuonna päättyvän seutukokeilun myötä kuntien virka- ja luottamusmiehet ovat oppineet tuntemaan toisensa ja työskentelemään yhdessä. Se ei ole merkityksetön saavutus, kun tiedetään, mitä lähivuodet tuovat tullessaan.

Kuntakenttää ollaan muovaamassa kokonaan uuteen uskoon. Kolme vaihtoehtoista mallia on parhaillaan kuntapäättäjien ruodittavina ja maan hallitus aikoo keväällä linjata, mille tielle lähdetään.

Hämeenlinnan seudun kunnissa on varsin laajasti ehditty hylätä ajatus maakunnan kokoisesta aluekunnasta ja niitä täydentävistä lähikunnista. Peruspalvelupiireihin perustuva uudistuskaan ei puoltolauseita ole juuri kerännyt.

Tähän mennessä määriteltyjen kantojen mukaan seutukuntaan pohjautuva kuntamalli on lähinnä sitä, mihin halutaan pyrkiä.

Tämän vuoksi seutuyhteistyötä kannattaa jatkaa, joskin niin, että se perustuu yhteisiin näkemyksiin ja tavoitteisiin. Seutukeskus esittää kunnille kysymyssarjan, jolla luodataan niiden haluja lähteä syventämään yhteistyötä, jonka päämääräksi asetetaan lähes 90 000 asukkaan suurkunta.

Jos kysymyksiin tulee yhteistyöhankkeet torjuvia vastauksia, asianomainen kunta jää tai jätetään sivuun.

Pelisäännöt on alusta pitäen tehty selviksi. Kysymys ei voi olla vain kuntarajojen häivyttämisestä tai hallinnon ehdoilla tehtävästä näennäisestä uudistuksesta. Kuntaremonttiin on saatava myös konkreettista sisältöä ja sen on vastattava kuntalaisten kysymyksiin, mitä palveluja ja millä hinnalla heille tarjotaan.

Lähikuukaudet näyttävät, kuinka kypsiä keskeiset luottamushenkilöt ja johtavat virkamiehet ovat luomaan uutta. Seutuyhteiskokeilu kävi hyvästä harjoituksesta, mutta kohta ollaan linjaamassa kokeilua paljon pysyvämpiä ratkaisuja.

Uudistuksia ei tehdä muodon vuoksi. Tositoimia edellyttävät jo tunnistetut ongelmat, jotka johtuvat muun muassa väestön ikärakenteesta, uhkaavasta työvoimapulasta ja julkisen rahoituksen rajallisuudesta.

On liioiteltua väittää, että Hämeenlinnan seudun yhteistyö olisi tyystin epäonnistunut. Ehkä tavoitteet asetettiin liian korkealle eikä tajuttu sitä, ettei vanhaa kunnalliskulttuuria romuteta muutamassa vuodessa.