Siirtolaisia Libyan edustalta pelastava Aquarius-laiva on joutunut kesällä olemaan jopa viikkoja merellä, kun esimerkiksi Italia ei ole päästänyt sitä satamiinsa. Laivan kohtelu on kuvaava esimerkki siirtolaispolitiikan tilasta Euroopassa.
Uutiset

Siirtolaisen on vaikea nousta maihin EU-maahan – visainen vääntö turvapaikanhakijoista jatkuu

Lailliset reitit Eurooppaan pysyvät olemattomina, ellei EU synnytä ihmettä. Syyskuun aikana Itävallan johdolla pitäisi uudistaa unionin turvapaikkapolitiikka.

EU:n sisälle ja ulkopuolelle pitäisi luoda maihinnousupisteitä turvapaikanhakijoille. Tätä EU-maiden pääministerit ja presidentit päättivät kesäkuun lopun huippukokouksessa selvityttää.

Näissä maihinnousupisteissä tutkittaisiin esimerkiksi Välimerestä pelastettujen ihmisten kansainvälisen suojelun tarve. Taloudellisilla perusteilla Eurooppaan on vaikeampi päästä.

Maihinnousupisteitä pitäisi syntyä vapaaehtoisuuden pohjalta, mikä voi olla käytännön toteutuksen kannalta vaikeaa. Toistaiseksi ei ole tiedossa, minne niitä voisi syntyä.

– Syyskuussa koko turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta keskustellaan Itävallan (EU:n puheenjohtajamaa) johdolla. Myös Dublin-asetuksen uudistaminen on esillä. Lokakuussa tiedetään todennäköisesti enemmän, kertoo maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri sisäministeriöstä.

Lännen Median saamien muiden viranomaisarvioiden mukaan lähtökohdat huippukokouksen linjausten käytännön toteutukselle ovat vaikeat. EU:n ulkopuoliset maat eivät ole toistaiseksi halunneet maihinnousupisteitä alueilleen. Syynä on muun muassa se, että turvapaikkaan oikeutettujen ihmisten siirrot maihinnousupisteistä EU-maihin olisivat epävarmoja.

Maihinnousupisteisiin voisi nykymenolla kertyä helposti paljon ihmisiä odottamaan turvapaikkaa, koska siirtoja on tehty aika kitsaasti Italiasta, Espanjasta ja Kreikasta, joihin muuttoliike eniten Euroopassa kohdistuu. Erityisesti Itä-Euroopan maat ovat olleet nihkeitä sisäisiin siirtoihin unionissa.

Tuoreehkoja esimerkkejä tästä epävarmuudesta ovat Välimerestä pelastettuja ihmisiä kuljettaneet laivat, jotka ovat vasta kovan väännön jälkeen saaneet luvan rantautua johonkin satamaan.

Lisäksi viime vuosina Dublin-asetusta ei ole kovin hyvin EU:ssa noudatettu. Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan vastaanotosta vastaa se jäsenvaltio, jossa hänen sormenjälkensä on ensimmäisenä otettu tai jossa hänelle on myönnetty ensimmäisen kerran Schengen-viisumi.

Esimerkiksi Saksa vaatii nyt kahdenvälisiä palautussopimuksia Dublin-asetuksen tehostamiseksi. Suomessa tämä palautussopimus on yhä valmistelussa, mutta siihen ei pitäisi liittyä ongelmia.

Riittääkö vapaaehtoisuus?

Kesäkuisen huippukokouksen linjausten perusteella turvapaikanhakijoita jaettaisiin solidaarisuuden, vastuullisuuden ja vapaaehtoisuuden perusteella.

Nämä olisivat huonoja periaatteita ainakin viime vuosien kokemusten perusteella. Jäsenmaiden rajoille on syntynyt ennemmin aitoja ja tiukempaa valvontaa kuin solidaarisuutta. Vapaaehtoisuus ei ole ollut turvapaikanhakijoiden kannalta mistään kotoisin.

Ratkaisu voisi viranomaislähteiden mukaan löytyä, jos kaikki jäsenmaat voisivat vakuuttua siitä, ettei maihinnousupisteistä tulevien siirtojen lisäksi turvapaikanhakijoita tulisi enää muualta. Tämä tarkoittaisi samalla sitä, että ulkorajoja valvottaisiin tarkasti.

Välimereen on useiden vuosien ajan hukkunut tuhansia ihmisiä, kun siirtolaiset pääosin Lähi-idästä ja Afrikasta pyrkivät Eurooppaan salakuljettajien merikelvottomilla veneillä. EU:n uusien toimien olisi tarkoitus ehkäistä hukkumiskuolemia ja vaikeuttaa salakuljettajien työtä.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvostellut, että kuolemat Välimerellä ovat suhteellisesti kasvaneet viime aikoina merelle lähtevien määrään nähden.

EU tehostaa rajavalvontaa

EU:n linjausten mukaan rajavalvontaa on tarkoitus tehostaa unionin ulkorajoilla ja esimerkiksi Libyan rannikkovartiostolle aiotaan antaa enemmän tukea.

Turvapaikkaan oikeutetut ihmiset pyritään erottelemaan nopeasti ja mahdollisesti jo ennen kuin he saapuvat Eurooppaan. Taloudellisin perustein Eurooppaan pyrkivät palautetaan.

Lisäksi EU:n jäsenmaita on pyydetty huolehtimaan siitä, että turvapaikanhakijat eivät siirtyisi EU-maasta toiseen.

EU lisää samalla tukeaan Afrikan maille ainakin 500 miljoonalla eurolla, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä liikkeelle taloudellisista syistä.

Afrikan ja Lähi-idän maiden ongelmia on tosin vaikea ratkaista pelkästään rahalla. Ihmisiä lähtee kotimaistaan myös sotien, vainon, levottomuuksien ja ilmastonmuutoksen takia.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan tänä vuonna Eurooppaan on tullut Välimeren yli noin 70 000 ihmistä. Noin 1 500 on kuollut tai kadonnut.

UNHCR:n mukaan kuolemat Välimerellä ovat suhteellisesti kasvaneet viime aikoina merelle lähtevien määrään nähden.

Lähteet EU, UNHCR

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930