Uutiset

Sikapiikki muutti yli sadan perheen elämän

Se olisi voinut käydä sinulle tai minulle, kenelle meistä tahansa.

Meistä lähes jokainen otti sikainflunssarokotteen syksyn 2009 tai kevään 2010 aikana. Rokotuksesta jopa tapeltiin ja kritiikkiä aiheutti se, miksei rokotetta jo saa.

Kolme vuotta myöhemmin selvillä on karu totuus: Suomalaisista yli sata lasta sai sikainfluenssarokotus Pandemrixista parantumattoman aivosairauden. Rokotteessa oli adjuvanttia, tehosteainetta, joka laukaisi lapsilla ja nuorilla narkolepsian. Muun muassa amerikkalaiset eivät halunneet rokotetta, joka sisälsi adjuvanttia, koska tiedettiin, että sivuvaikutuksia voi olla.

Maailma on nykyään todella sirpaloitunut. Asioita on hankala hahmottaa, ja monet asiat liittyvät toisiinsa ja aiheuttavat maailmanlaajuisia dominoefektejä.

Sen vuoksi sanomalehdissä tuodaan usein asioita ihmisten kautta. Lukijan on helpompi ymmärtää, kun näkee, miten asia koskettaa tavallista ihmistä.

Vuonna 2009 ei median käytössä ollut yhtäkään tavista, jolla olisi ollut kokemusta rokotteesta. Julkisuudessa lähinnä käänneltiin ja väänneltiin sitä seikkaa, että kansakunta on saatava turvaan ja rokotettava. Parempi on piikittää juuri kehitetty ja testaamaton rokote kuin sikapandemia.

Nyt meillä on tavallisia ihmisiä, joilla on kokemusta rokotteesta. Viimeksi Hesarin kuukausiliitteessä kerrottiin perheestä, jossa 11-vuotias poika on sairastunut narkolepsiaan. Arki on yhtä helvettiä. Nukahtaminen sinne tänne on oireista lievimpiä. Sen sijaan persoonan muuttuminen väkivaltaiseksi ja levottomaksi sekä koordinaatiokyvyn häviäminen rasittaa perhettä.

Perhe sai korvausta 10 000 euroa.

Sikainfluenssarokotteessa kävi niin, että THL (terveyden ja hyvinvoinninlaitos) luotti lääkevalmistajaan. Sosiaali- ja terveysministeriö luotti THL:n asiantuntemukseen. Media taas luotti ministeriön kantaan, että kaikki kannattaa rokottaa. Mihin kansalaiset sitten luottivat? Mediaan, joka toisteli THL:n mielipidettä.

Eräs äiti vastasi kolme vuotta sitten koulun kyselyyn, ettei halua lapsilleen rokotusta. Äidin mielestä tietoa ei ollut riittävästi.

Koulussa kieltäytymisestä syntyi haloo. Sanottiin, ettei ole mitään perusteita kieltäytyä ja alkoi äidin mustamaalaaminen hihhuliksi. Entä jos lapset kuolevat sikainfluenssaan? On yhteiskunnan etu, että jokainen ottaa rokotuksen. Painostuksessa äiti pyörsi päätöksensä.

Nyt hän pyörittelee päätänsä ja sanoo, että onneksi hänen lapsensa ovat terveitä. Toista kertaa hän ei tekisi samaa virhettä.

Rokotusrumbassa on perätty vastuunkantajia. Yksi on sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.), toinen on THL.n rokotejohtaja Terhi Kilpi.

Kilpi kertoo Kuukausiliitteessä, ettei ole vastannut sairastuneiden lasten vanhempien viesteihin, mutta joku terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta on vastannut. Yhteydenottojen sävy on kuulemma ollut syyllistävä.

Nyt Kilpi jo kuitenkin myöntää, että tulevaisuudessa THL:n on panostettava siihen, että kansalainen tietää tekevänsä tietoisen päätöksen, jolla voi olla seurauksia.

Vielä kun saisimme yhteiskunnan, joka hyväksyy sen, etteivät kaikki tee samaa päätöstä.

Päivän lehti

26.5.2020