Uutiset

Sipoon vesistä löytyi 160 vuotta vanha höyrylaiva

Museovirasto antoi harrastajasukeltajille vapaan pääsyn lähes täydellisesti säilyneelle Diana-siipiratashinaajalle. Hylky saatiin tunnistettua Venäjän laivaston arkistoista löytyneen haaksirikkoilmoituksen avulla.
Sukeltaja Antti Apunen tutkimassa Diana-hylyn siipiratasta. Kuva: Sami Paakkarinen
Sukeltaja Antti Apunen tutkimassa Diana-hylyn siipiratasta. Kuva: Sami Paakkarinen

Vuoden 1854 lokakuussa Suomenlinnasta lähti Ruotsinsalmeen kaksi siipiratashinaajaa. Alusten tehtävänä oli hinata siellä olevat tykkiveneet talveksi Helsinkiin.

Vain kahden tunnin matkan jälkeen toinen aluksista, siipiratashinaaja Diana osui kiviin Grårskärin länsipuolella. Alus upposi 10 minuuttia myöhemmin. Syyksi on kirjattu luotsioppilaan navigointivirhe.

Yli 160 vuotta myöhemmin Sipoon vesiltä löytyi lähes täydellisesti säilynyt hylky. Viime vuoden kesästä lähtien löytöpaikalla on tehty tarkistussukelluksia ja nyt on selvinnyt, että kyseessä on samainen erittäin harvinaislaatuinen siipiratashinaaja.

Suomenlahden pohjassa makaava Diana on tiettävästi maailman vanhin säilynyt venäläinen höyrylaiva.

–  Tämä on niin hyvin säilynyt kuin se vain voi olla 160 vuotta pohjalla olleena, sanoo pitkän linjan sukeltaja Sami Paakkarinen.

Nyt Museovirasto on avannut hylkypaikan harrastajasukeltajille ja ilmoittanut koordinaatit, joista Diana löytyy. Harrastajat yhteisöllistetään mukaan tutkimuksiin nyt ensimmäistä kertaa.

 

Hylky löytyi viime vuoden kesällä sivukaiutuksen yhteydessä. Veneilijä Jussi Rekola oli vertaillut vanhoja merikarttoja nykyisiin ja löysi Sipoonselältä matalikon, jota ei ollut merkitty vanhaan karttaan. Viistokaiun ja tarkastussukelluksen avulla selvisi, että kyse on hylystä.

Hylystä on löytynyt myös ylellisiä posliinisia astioita 1800-luvun alkupuolelta. Astiastosta on nostettu yksi kuppi identifiointitarkoituksiin.

–  Erityisen mielenkiintoista on se, että astiat ovat niin hyvin säilyneitä ja ne pystyttiin vielä tunnistamaan tämän ajan jälkeen, Paakkarinen kertoo.

Alus on alkujaan ollut osa Pietariin muuttaneen skotlantilaisen aatelisen Charles Berdin yksityislaivastoa. Venäjän sotalaivasto oli lainannut aluksen sotakäyttöön. Hylky saatiin tunnistettua historiantutkija Mikhail Ivanovin Venäjän laivaston arkistoista löytämän haaksirikkoilmoituksen avulla.

 

Hylyn koordinaatteihin on asennettu iso ankkuripaino, jossa on poiju. Poiju helpottaa hylylle menoa, mutta se myös suojelee hylkyä. Jokaisen ei tarvitse ankkuroitua hylyn läheisyyteen. Tällöin vähenee riski siitä, että joku ankkuroituu vahingossa hylkyyn ja aiheuttaa tuhoa. Nyt pienemmät alukset voi kiinnittää poijuun.

Hylylle on avattu Facebookiin ryhmäsivu, johon havaintoja voi jakaa. Siellä voi esimerkiksi kertoa näkyvyydestä paikan päällä. Se toimii kuitenkin myös tiedotuskanavana. Ryhmässä esimerkiksi kerrotaan, ettei kyseisen hylyn sukeltaminen sovellu ihan tuoreille aloittelijoille.

–  Se on niin historiallisesti arvokas ja hyvin säilynyt. Sinne ei voi huonolla sukellustekniikalla mennä, Paakkarinen kertoo.

–  Mutta ei se missään tapauksessa mikään vaarallinen paikka ole, hän lisää. STT

Lue myös: Diana-hylyn riskinä aarteenmetsästäjät

Asiasanat