Uutiset

Sirkka jatkaa ykkösruokalajina – uutta elintarvikehyönteisten lajikirjoa ei ole tulossa, ja luomuakin saadaan odottaa pari vuotta

Ensi vuonna markkinoille saa tuoda vain sellaisia hyönteisiä, joista on jätetty uuselintarvikelupahakemus. Niitä on jätetty toistaiseksi vain kuudesta lajista, kun sallittuja lajeja on vielä tällä hetkellä kolmetoista.
Hyönteisruokaa haluavan kuluttajan lautasella nähtäneen lähitulevaisuudessakin lähinnä sirkkoja. Sirkat viihtyvät ja kasvavat kananmunakennojen väleissä.

Hyönteisruokaa haluavan kuluttajan kassiin päätynee lähitulevaisuudessakin lähinnä sirkkoja.

Hyönteistalouteen ei näytä olevan tulossa uutta lajikirjoa, vaan elintarvikkeeksi kasvatetaan käytännössä samoja lajeja kuin tähänkin asti. Lajien määrä voi jopa laskea.

Elintarvikkeeksi kasvatettaville hyönteisille on haettava uuselintarvikeluvat vuodenvaihteeseen mennessä. Eviran ylläpitämän listan mukaan hakemuksia on jätetty koko EU-alueella vasta kuudesta lajista, kun tällä hetkellä markkinoilla sallittuja lajeja on kolmetoista.

 

Merkittävimmät lajit ovat jo mukana

Hyönteisten kasvatus ja myynti elintarvikkeeksi sallittiin Suomessa viime syksynä.

Siirtymäkaudelle sallittujen hyönteislajien listaus muodostettiin muualla EU-alueella markkinoilla olevista elintarvikehyönteisistä. Ensi tammikuun alusta alkaen elintarvikkeeksi ei saa kuitenkaan myydä muita kuin sellaisia lajeja, joista on jätetty uuselintarvikelupahakemus.

Tähän mennessä jätetyistä hakemuksista neljä koskee sirkkalajeja. Kun ala tälläkin hetkellä nojaa vahvasti sirkkojen kasvatukseen, näyttää suunta siis pysyvän samana.

– Tämä on loogista, koska nämä ovat kansainvälisesti merkittävimpiä lajeja, sanoo Nordic Insect Economyn (NIE) yrittäjä Santtu Vekkeli.

 

Hämeenlinnassakin on kokeiltu sirkkaruokia. Video on viime kesältä:

 

Yritykset jättävät hintavia hakemuksia yhdessä

Vekkeli pitää melko varmana, että hakemuksia tulee vielä pari lisää. Osa yrityksistä on odottanut jätetyistä hakemuksista komission esilausuntoja voidakseen tehdä muista lajeista täsmällisemmät hakemukset.

Uuselintarvikeluvan haku vaatii pohjakseen mittavan joukon tutkimustietoa. Siksi yritykset hakevat yleensä lupia yhdessä myös kansainvälisesti.

– Hakemus maksaa vähintään 50 000 euroa, Vekkeli kertoo.

Hänen yrityksensä on mukana useammassa hakemuksessa, ja saattaa jättää vielä omansa ennen kuin vuosi vaihtuu.

 

Euroopasta puuttuu vielä hyöteisruokakulttuuri

Luvituksen ohella vähäinen lajimäärä johtuu pitkälti siitä, että länsimaissa ala ottaa vielä alkuaskeliaan.

– Koska lajikirjo on niin valtava, niin on hyvinkin oletettavaa, että yritysten aika ja panokset eivät riitä tutkimaan tässä vaiheessa kaikkia niitä hyönteislajeja, joita voitaisiin kasvattaa ihmisravinnoksi, sanoo Lauri Jyllilä tuottajaverkosto Finsectistä.

Vekkeli huomauttaa, että kyse on myös ruokakulttuurista. Esimerkiksi Euroopassa ei vielä ole eri näköisiin, kokoisiin ja makuisiin hyönteisiin liittyvää ruokaperinnettä, kuten esimerkiksi Aasiassa.

 

Lajien valinnassa ratkaisevat kasvatusolot ja ravintoainekoostumus

Hyönteiskasvattaja valitsee lajinsa pitkälti niiden vaatimien kasvatusolosuhteiden perusteella.

– Jotkut lajit kasvavat paremmin tietyllä rehulla tietyissä olosuhteissa kuin toiset, Vekkeli tiivistää.

Myös koko vaikuttaa, sillä esimerkiksi suurimpia sirkkalajeja ei yleensä jauheta, vaan myydään kokonaisina. Muitakin eroja on.

– Erilaisia ravintoarvoja sekä rakenteellisia eroja, jotka vaikuttavat makuun ja koostumukseen. Ravintokoostumus on paljon muutakin kuin proteiinia, Jyllilä listaa.

Yritykset haluavat vähitellen myös profiloitua eri tavoin. Osa korostaa Finsectin tavoin kotimaisuutta, osa tähtää kansainvälisille markkinoille.

 

Mehiläistarhaajat pohtivat vielä kuhnurikysymystä

Hunajantuotannossa mehiläiskuhnurien eli koirasmehiläisten toukkia syntyy pesää kohden noin kilo vuodessa. Kuhnurien ainoa tehtävä yhdyskunnassa on nuoren mehiläisemon hedelmöittäminen, eivätkä ne osallistu hunajantuotantoon.

Mehiläistarhoilla kuhnurintoukkia käytetään yleensä vain pesissä tuhoja aiheuttavien loisten vähentämiseen.

– Kun pesästä poistetaan mehiläisten vahakannella peittävät kuhnuritoukat, saadaan samalla pois suuri määhä varroapunkkeja, kertoo projektipäällikkö Anneli Salonen Suomen mehiläishoitajain liitosta.

Kuhnurit päätyvät yleensä rehuksi tai kompostiin. Salosen mukaan haluja arvokkaampaan elintarvikekäyttöön kuitenkin olisi.

– Toukkien ravitsemuksellinen arvo on lähes naudanlihan luokkaa.

Joitakin kotimaisia kokeiluja on yksittäisistä tapahtumista yksittäisten ravintoloiden kuhnuripihveihin. Vuodenvaihteen jälkeen tämä kuitenkin loppuu, ellei toukille haeta uuselintarvikelupaa.

Salosen mukaan tällä hetkellä selvitetään, löytyykö hakemuksen tueksi riittävästi tutkimustuloksia. Päätöksiä hakemuksen jättämisestä on luvassa sen jälkeen.

 

Luomuhyönteisille olisi markkinoita

Erityisesti kuluttajien suunnalta ennakoidaan tulevan painetta myös luomuhyönteisten saamiseksi elintarvikemarkkinoille. Vekkelin mukaan kysyntää ei tässä tarvitse epäillä.

– Kyseessä on lisäarvotuote, ja kaikki haluavat myydä parasta mahdollista.

Jyllilä huomauttaa myös, että luomu on yksi tasaisimmin kasvavista elintarviketuotantoon liittyvä trendi maailmalla.

– Luomustatuksella voitaisiin osoittaa hyönteisissäkin tiettyjä tuotannollisia erityispiirteitä.

Toistaiseksi hyönteisiä ei kuitenkaan voi myydä EU-alueella luomuna, vaikka eläimiä esimerkiksi ruokittaisiin esimerkiksi luomusertifioidulla kananrehulla.

 

Kriteereistä ei ole vielä mitään tietoa

Luomukriteerien puuttuminen johtuu sekin alan tuoreudesta, sillä hyönteiset eivät ole ehtineet mukaan EU:n luomulainsäädäntöön. Poikkeus on mehiläinen, jonka luomukriteerit liittyvät hunajaan, eivät itse hyönteisiin elintarvikkeena.

Luomuhyönteisiä tulee markkinoille aikaisintaan vuonna 2021, kun maatalouden kaikkia luomukriteerejä koskeva lainsäädäntö uudistuu. Toistaiseksi kenelläkään ei ole tietoa siitä, miten esimerkiksi hyönteisten lajityypilliset elinolot tai ravinto lainsäädännössä määritellään.

– Luomuhyönteisten osalta ei ole vielä komission tekstiehdotusta olemassa, eikä mitään työpaperiakaan. Sitä täytyy varmaan odotella joulukuulle asti, arvelee neuvotteleva virkamies Tero Tolonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

 

Vasta kuusi hakemusta

Uuselintarvikelupaa koskeva hakemus on jätetty vasta kuudesta hyönteislajista.

Kaikki ovat markkinoilla jo tämän hetken siirtymäkaudella.

Lupaa on haettu seuraaville lajeille: kotisirkka, trooppinen kotisirkka, idänkulkusirkka, aavikkokulkusirkka, kanatunkkarin toukka, jauhopukin toukka.

Ainakaan vielä ei ole jätetty hakemusta näistä, tällä hetkellä sallituista lajeista: mehiläiskuhnurin toukka, kiiltotunkkarin toukka, isovahakoisan toukka, kenttäsirkka, kaksitäpläsirkka, amerikankulkusirkka, kuningasjauhomadon toukka.

Asiasanat