Uutiset

Sisällissotaan ajautuneesta Libyasta uhkaa tulla uusi Syyria – Egypti uhkaa sotilaallisella väliintulolla

Alueella sotivat Libyan hallituksen ja kapinallisjoukkojen lisäksi Venäjä ja Turkki.
Fayez al-Sarrajin hallitusta tukevat taistelijat tallentuivat valokuvaan vallattuaan Tarhounan kaupungissa vallattuaan alueen kapinallisilta. Kuva: epa08467430
Fayez al-Sarrajin hallitusta tukevat taistelijat tallentuivat valokuvaan vallattuaan Tarhounan kaupungissa vallattuaan alueen kapinallisilta. Kuva: epa08467430

Libyan vuosia jatkuneeseen sisällissotaan osallistuu yhä useampia valtioita.

Viimeisimpänä mukaan ilmoittautui Egypti, jonka presidentti Abdel Fattah el-Sisi sanoi viikonloppuna, että Turkin tukemien Libyan hallituksen joukkojen eteneminen voi johtaa Egyptin sotilaalliseen väliintuloon.

Egypti tukee itäistä Libyaa hallitsevaa kapinallisjohtajaa Khalifa Haftaria, jota rahoittavat esimerkiksi Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit, joista jälkimmäinen on toimittanut kapinallisille myös aseita.

Kapinallisten hallusta on lisäksi löytynyt ranskalaisia ohjuksia, mikä on johtanut epäilyihin siitä, että Ranska tukisi kapinallisia. Maa on kiistänyt väitteet. Lisäksi kapinallisten puolella taistelee venäläisiä palkkasotureita.

Vastapuolella ovat muun muassa YK:n ja Yhdysvaltojen tunnustaman hallituksen joukot, joiden tueksi Turkki on lähettänyt paitsi aseita, myös omia joukkojaan.

Tapahtumat alkoivat Gaddafin syrjäyttämisestä

Libyan sisällissotaan johtaneet tapahtumat alkoivat vuonna 2011, kun vuosikymmenet maata hallinnut diktaattori Muammar Gaddafi syöstiin vallasta. Gaddafia seuranneet hallitukset ovat epäonnistuneet maassa todellista valtaa pitävien aseistautuneiden ryhmittymien hallinnassa.

Väkivaltaisuudet pahenivat vuonna 2014, kun maassa järjestettiin parlamenttivaalit. Äänestysaktiivisuus jäi alle 20 prosentin ja maan korkein oikeus kumosi vaalituloksen marraskuussa. Maa jakautui kahden hallinnon alaisuuteen. Itäosa jäi Haftarin ja tämän joukkojen haltuun, länsiosaa hallitsee Fayez al-Sarraj liittolaisineen.

Myös Islamilainen valtio -äärijärjestö sai maassa valansijaa, mutta on kukistettu.

Viime vuoden keväällä Haftarin johtamat joukot yrittivät vallata maan pääkaupungin Tripolin, mikä johti jälleen väkivallan yltymiseen. Sittemmin eri puolet olivat pitkään pattitilanteessa, kunnes al-Sarrajn joukot ovat alkaneet vallata lisää alueita turkkilaisten tuella.

Intresseissä politiikkaa ja öljyä

Kaikilla sotaan sekaantuneilla valtioilla on omat intressinsä.

Italia tukee hallituksen joukkoja, koska uskoo al-Sarrajn pystymään vakauttamaan maan olot. Italia pitää Libyan vakautta oman kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeänä. Lisäksi sillä on hallituksen kanssa kiistanalainen maahanmuuttosopimus.

Saudi-Arabia, Egypti ja Arabiemiraatit puolestaan näkevät Haftarin liittolaisenaan terroristijärjestönä pitämänsä muslimiveljeskunnan vastaisessa taistelussa. Turkki ja Qatar ovat vastapuolella, koska ne ovat muslimiveljeskunnan tukijoita.

Ideologisten syiden lisäksi luonnonvarat ovat Turkin syitä tukea hallitusta. Se on tehnyt al-Sarrajn hallinnon kanssa sopimuksen, jonka mukaan Turkki saa vaatia itäisen Välimeren alueita itselleen. Näillä alueilla uskotaan olevan runsaasti kaasua.

Yhdysvallat on virallisesti asettunut tukemaani al-Sarrajn hallitusta, mutta on pysytellyt presidentti Donald Trumpin kaudella konfliktin ulkopuolella.

Päivän lehti

25.10.2020

Fingerpori

comic