Uutiset

Sitkeä ydinvoiman vastustaja

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg liputitte Hämeenlinnassa jätteenpolton puolesta. Onko kantanne polttoon muuttunut?

– Tulkinta on väärä. Jätteitä pitää vähentää, toinen tavoite on jätteiden kierrätys. Tämän lisäksi olemme todenneet, että jätteitä voi polttaa. Polttaa voi kuitenkin hyvin tai huonosti.

Tarjositte jätteenpolttoa vaihtoehdoksi ydinvoimalle.

– En ole nähnyt Hämeen Sanomien juttua. Totesin, ettei jätteenpoltto ole vaihtoehto ydinvoimalle, mutta me voimme hyväksyä jätteenpolton. Ydinvoiman vaihtoehto on uusiutuva energia.

Kantanne jätteenpolton lisäämisestä on hämmentänyt vihreitä.

– Puolueen kanta on, että jätteiden kaasutusta tai rinnakkaispolttoa esimerkiksi kuntien voimaloissa voidaan lisätä. Sekajätteen massapolttoon suhtaudumme erittäin kriittisesti.

Pelaatteko kaksilla korteilla: puolueen johto kannattaa jätteenpolttoa ja kunnissa vihreät sitä vastustavat?

– Meillä on asiassa puolueen kanta. Emme kannata, että polttolaitoksia tulee paljon ympäri Suomea.

Millä te voitte komentaa vihreitä kunnissa tukemaan polttolaitosten rakentamista?

– Se on selvää, että luottamusmiehet kunnissa tekevät omia päätöksiään.

Onko niin, että voitte olla ydinvoimaa kannattavassa hallituksessa vastustamassa ydinvoimaa?

– Me vastustamme ydinvoimaa, myös hallituksessa. Lähtökohta on uusiutuva energia ja energiatehokkuus. Se on suomalainen vastaus ilmastomuutokseen. Ydinvoima sitä ei ole.

Voitteko olla ydinvoiman rakentamista tukevassa hallituksessa?

– En usko, että vaalien jälkeinen hallitus tekee ydinvoimaa koskevia päätöksiä.

Kuinka hinku vihreillä on hallitukseen? Voinko puolue antaa periksi ydinvoimakannoissaan?

– Ei, ei. Meillä on selkeä kielteinen kanta ydinvoimaan.
Vihreät ovat korostaneet, että energian pitää olla kallista, jotta energiaa säästetään ja ”saastuttaja maksaa” -periaate toteutuu.

Pitäisikö sähkön hintaa nostaa?

– Ei. Olemme olleet erittäin kriittisiä tähän tilanteeseen. Sähköyhtiöt ovat saaneet ansiottomia voittoja. Tämä on markkinoiden toimimattomuutta ja tästä syystä sähkön hinta on korkealla. Pitäisi olla todellista kilpailua. Uusiutuvalle energialle ei tule investointeja.

Vihreät eivät ole koskaan pitäneet autoilusta, koska autot saastuttavat. Pitääkö polttoaineiden hintaa nostaa?

– Autojen verotus pitäisi vaihtaa päästöpohjaiseksi. Mitä enemmän päästöjä, sitä enemmän veroa.

Polttoaineverohan toteuttaa ajatusta, jonka mukaan paljon ajava maksaa myös paljon veroa, koska paljon saastuttaa.

– Se ei toimi oikeudenmukaisesti. Biodieseliä verotetaan samalla tavalla kun normaalia polttoainetta. Diesel-autoilua pitäisi myös tukea.

Vihreät esittävät valikoivaa asevelvollisuutta eli vain osa ikäluokasta otettaisiin armeijaan.

– Valikoivassa otetaan sen mukaan paljonko joukkoihin tarvitaan.

Kuinka paljon?

– Se on armeijan päätettävissä.

Armeija tukee yleistä asevelvollisuutta.

– Armeijassa on monta näkökulmaa asiaan. Suomessa on jo yleinen valikoiva asevelvollisuus. Valikointi on armeijan etu, koska se ei pysty kouluttamaan niin paljon miehiä.

Vihreä liittoko kertoo armeijalle mikä on armeijan etu.

– Kaskeala on käytännössä siirtymässä valikoivaan asevelvollisuuteen.

Kaskeala siis tukee vihreiden mallia?

– Olemme päätyneet eri lähtökohdista samaan lopputulokseen.
Armeijasta tulisi entistä enemmän eliitin koulutuspaikka.

Häviääkö samalla armeijan kasvattava tehtävä?

– Armeijan tehtävä on huolehtia maan turvallisuudesta. Sillä ei ole kasvatustehtävää.

Onko vihreiden esitys kansalaispalkasta tehty vakavalla mielellä?

– Emme puhu kansalaispalkasta vaan perustoimeentulosta.

Mikä ero sanoilla on?

– Lähtökohtaisesti Suomessa jo on perustulo, oikeus toimeentuloon. Meidän esitys on, että perustoimeentulo tulee jokaiselle, sitä ei tarvitse anoa, nöyrtyä. Siihen ei liity byrokratiaa. Nyt ei kannata ottaa vastaan työtä.

Olette hautaamassa tarveharkintaa, vaikka monet asiantuntijat katsovat, että menojen kasvuvauhdin takia sitä on laajennettava?

– Kyllä. Ihmisten toimeentulo on turvattava.

Yrittäjien johtaja Eero Lehti tukee vihreiden esitystä. Pienyrittäjät voisivat maksaa pientä palkkaa, koska osa tilistä tulisi yhteiskunnalta.

– Tietty se tarkoittaa, että matalapalkkainen työ tulee kannattavaksi. Harmaa talous vähenee.

Joku kaveri saattaa nauttia perustoimeentulosta työtä tekemättä vuosikaudet. Mikä on kaverin asemaa työmarkkinoilla, kun hän syttyy hakemaan työtä?

– Perustoimeentulo on päinvastoin työhön kannustava.

Kyllä, kyllä, mutta miten kaverin käy?

– Nytkin on paljon nuoria, jotka lorvii työttömyysturvalla. Tilanne ei muutu.

Vihreiden lempiaiheita on kansalaisvaikuttaminen. Onko ihminen huono, jos hän tekee työnsä ja huolehtii perheestään, eikä lähde iltaisin kansalaisvaikuttamaan?

– Ei tietenkään. Mutta suomalaiset toivovat, että voisivat vaikuttaa. Ei ole kysymys vaikuttamisen pakosta.

Eikö vaikuttaminen ole pahimmillaan sitä, että vastustetaan itsekkäästi omaa etua ajaen pienen koulun lakkauttamista hintaan mihin hyvänsä, kunnan menoista piittaamatta?

– Minulla on parempi käsitys ihmisyydestä. Ihmiset haluavat vaikuttaa myös edellytyksiin, joissa toimivat. Kaikki vaikuttaminen ei ole vastustamista. On tärkeää, että kunnat joutuvat miettimään ratkaisujaan.

Päivän lehti

21.1.2020