Uutiset

Sivakoijille ja syöksylaskijoille

Suomalainen hiihtoloma lanseerattiin kouluissa vuonna 1933. Kouvolalainen voimistelunopettaja ehdotti talvisen sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi kevääseen sijoittuvaa viikon mittaista hiihtolomaa. Urheilemalla ja ulkoilemalla lapset saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä loppukevään puurtamiseen.

Varttuneempi ystäväni pohti Facebookissa, että puhuukohan nuori sukupolvi enää hiihtolomasta ollenkaan? Kuinkahan moni mahtaa vielä todella hiihtää sen aikana?

Vaikka hiihdon suosio onkin viime vuosina kasvanut, tuskin kovin montaa 15-20-vuotiaista nähdään enää metsässä sivakoimassa lomallaan.

Ei hiihtoloman alkuperäisestä ideasta silti ole luovuttu. Nuoret todistettavasti ulkoilevat, sillä pohjoisen laskettelukeskukset täyttyvät keväisin äärimmilleen. Jopa niin, että hiihtolomaviikot on porrastettu paikkakunnittain, jotta kaikki halukkaat mahtuvat vuorollaan pohjoiseen.

Hiihtoa ja laskettelua vertaillessa tuntuu hiihto vaivattomammalta vaihtoehdolta. Myös lompakko pysyy perinteisen harrastuksen ystävillä pulskempana. Hiihtolenkkiä varten riittävät toimiva suksipari ja suojaava kerrospukeutuminen. Hiihdon luvatussa maassa latuja risteilee useampia joka kylässä ja kunnassa, joten retkeä varten ei tarvitse kauas matkustaa.

Jostain syystä laskettelu on kuitenkin saavuttanut suuren suosion nuorten talviurheilulajina. Liekö vauhdin huuma vienyt voiton metsässä hikoilusta?

Laskettelu vaatii kuitenkin harrastajalta taloudellista panostusta. Esimerkiksi Etelä-Suomessa asuvan täytyy hakeutua jokunen kilometri pohjoiseen kunnon rinteet tavoittaakseen. Varusteet, eli laskettelusukset tai -lauta ja monot vuokrattuina tai omiksi hankittuina maksavat, ja paljon. Ja sitten lisäksi hissilippu…

Myös vaatteet ovat tärkeä osa laskettelukulttuuria. Nykypäivänä urheiluliikkeestä on vaikeaa löytää yksiväristä laskettelutakkia, sillä alan harrastajat ovat kehittäneet oman ainutlaatuisen kirjavan pukeutumistyylinsä. Kunnon asusta aluskerrastoineen saakin pulittaa sievoisen summan.

Mäkeä alas tultaessa saattaa vauhti välillä kiihtyä murtomaahiihtäjää pyörryttäviin lukemiin, jolloin kunnollisen kypärän hankinta on myös tarpeen. Rinteessä kompuroidessa voi sattua pahastikin.

Laskettelumatkalle pohjoiseen on kuljetusten lisäksi hankittava myös yöpymispaikka. Karu tosiasia on, että joissakin tapauksissa ulkomaanmatka saattaa tulla halvemmaksi kuin viikon mökkiloma lapissa. Onneksi myös poikkeuksia löytyy, ja muutaman kilometrin päässä laskettelukeskuksen sykkeestä ovat mökkien hinnat usein järkevämmissä lukemissa.

Oli talven lempilaji sitten hiihto, laskettelu tai jokin muu, tarjoaa hiihtoloma ainutlaatuisen mahdollisuuden keskittyä ulkoiluun. Hiihtoloman alkuperäistä tarkoitusta kunnioittaen: sukset jalkaan ja ladulle tai rinteeseen! Pian on kesä, eikä talvilajeja voi enää harrastaa. Nyt on aika ladata energiaa loppukevään rutistukseen.

Hanna Korkeemaa