Uutiset

Sivistystyönantajat: Oppivelvollisuuden laajentamisen hintalappu karkeasti alimitoitettu – Uhkana ryhmäkokojen kasvu

Sivistystyönantajat, Kuntaliitto ja OAJ pitävät oppivelvollisuusiän nostamiseen ja maksuttomaan toisen asteen koulutukseen esitettyä rahoitusta liian pienenä. Järjestöt pitävät oppivelvollisuuden laajentamista tarpeellisena uudistuksena, mutta vaativat rahoituksen entistä vahvempaa painotusta oppimisen tukeen peruskoulussa.
Nykyisen esityksen mukaan toisen asteen maksuttomuus astuisi voimaan vuonna 2021. Arkistokuva.

Oppivelvollisuuden laajentamiselle laadittu 129 miljoonan euron hintalappu on alimitoitettu, kerrotaan Sivistystyönantajien eli Sivistan lausunnossa. Työnantajajärjestö ehdottaa hallituksen esitykseen uudesta oppivelvollisuuslaista 50 miljoonan euron määrärahan vuosittaista lisäystä.

Sivista on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimeenpanemassa seurantaryhmässä, jonka tarkoitus on tukea oppivelvollisuuslakia valmistelevaa projektityöryhmää. Työryhmään kuuluu myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Kuntaliitto sekä 25 muuta järjestöä.

Sivistan mukaan esityksessä ei ole huomioitu opiskelijamäärien kasvua tulevaisuudessa. Oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on tuottaa 16 prosenttia lisää toisen asteen tutkintoja vuosittain.

Uudistuksen uskotaan vaikuttavan vuositasolla noin 3000 nuoreen. OKM:n laskelmissa oppimateriaaleihin on kohdistettu lähes 79 miljoonaa euroa. Oppimisen ohjaukseen ja tukeen on kohdistettu kunnille ja koulutuksen järjestäjille reilu 15 miljoonaa euroa.

– Toisen asteen koulutus on paljon muutakin kuin välttämättömiä opiskelumateriaaleja. Lisämäärärahaa tarvittaisiin ihan kasvavien opiskelijamäärien opetukseen, Sivistan elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Laura Rissanen sanoo lausuntoon liittyvässä taustatilaisuudessa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaikki uudistuksesta koituvat kustannukset on korvattava koulutuksen järjestäjille täysimääräisesti. Sivistan huolena on, että uudistuksen toteuttaminen aliresursoituna johtaisi esimerkiksi ryhmäkokojen kasvuun ja henkilökohtaisen tuen laskuun.

Myös Kuntaliiton laskelmat poikkeavat Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaavista. Kuntaliitto arvioi kustannusten kasvavan noin 19 miljoonaa euroa esitystä korkeammiksi.

– Nyt esitetty rahoitus on alimitoitettu, se on ihan selvää, Kuntaliiton opetuksesta ja kulttuurista vastaava johtaja Terhi Päivärinta sanoo.

Oppivelvollisuuden pidennyksestä ja maksuttomasta toisesta asteesta aiheutuviin kustannuksiin on varattu nykyisessä esityksessä vuonna 2021 yhteensä 22 miljoonaa euroa, vuonna 2022 yhteensä 65 miljoonaa euroa, vuonna 2023 yhteensä 107 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 yhteensä 129 miljoonaa euroa uudistuksen ollessa täysmääräisenä voimassa.

Painotusta perusopetukseen

Sekä Sivista että OAJ painottavat, että rahoituksen tulisi kohdistua nykyistä esitystä voimakkaammin opetukseen ja oppimisen tukeen.

– Uudistuksen pääpainon tulee olla opetuksen tuen ja ohjauksen toteutuksessa, sillä nämä ovat niitä asioita, jotka ovat estäneet sen, että kaikki eivät toisen asteen tutkintoa saavuta. Se joukko joka nimenomaan nyt halutaan kyytiin, he tarvitsevat huomattavasti enemmän opetusta ja tukea kuin keskimääräinen opiskelija. Me tarvitsemme silloin riittävän määrän opettajia antamaan lähiopetusta sekä erityisopetusta, ja tähän tulee kohdentaa rahoitusta, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Nina Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan tällä tavalla voidaan saada tutkinto niille 16 prosentille ikäluokasta, jolla ei toisen asteen tutkintoa ole.

– On asioita, joita ei ole vielä riittävästi valmisteltu. Hallitusohjelmaan on kirjattu selvitys opinto-ohjauksen mitoituksesta, mutta se on yhä selvittämättä. Samoin tuen polku on saatava yhtenäiseksi perusopetuksesta toiselle asteelle, näin ei nyt ole. Nämä on valmisteltava, ennen kuin uudistusta viedään eteenpäin.

Lahtinen painottaa, että oppivelvollisuuden laajentaminen on kannatettava asia.

– Painopisteiden on oltava kunnossa.

Sivista nostaa lausunnossaan esiin heikkojen lukijoiden osuuden olevan tuoreimmassa PISA-tutkimuksessa lähes 14 prosenttia.

– Syyt opintojen keskeyttämiselle löytyvät jo aiemmin kuin toisen asteen kynnyksellä. Noin 4000 vuosittaista yläasteikäistä koulupudokasta ei saada toisen asteen tutkintoa suorittamaan, mikäli perusopetuksessa ei panosteta perus luku-, kirjoitus- ja laskutaitoon, Rissanen sanoo.

Maksuttomuuteen rajauksia

Sivista, OAJ ja Kuntaliitto suosittelevat kustannusten vähentämiseksi erilaisia rajauksia maksuttomuuteen oppivelvollisuusiän jälkeen.

Nykyisessä esityksessä maksuttomuus päättyy sen vuoden syyslukukauden päättyessä, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että maksuttomuus kattaisi jopa 4,5 vuoden toisen asteen opinnot. Laki velvoittaa maksuttomuuteen vain oppivelvollisuusiän ajan.

Sivista ehdottaa lausunnossaan, että maksuttomuus rajattaisiin päättymään sen vuoden kevätlukukauden päättyessä, kun opiskelija täyttää 20 vuotta. Kuntaliitto rajaisi esimerkiksi koulumatkojen maksuttomuuden vain oppivelvollisiin.

– Suurin resursseja vaativa osuus on maksuttomuus. Jos oppivelvollisuusikää laajennetaan 18:aan, niin tämä sisältää automaattisesti ilmaiset koulumatkat ja oppimateriaalit perusopetuksen tapaan, Päivärinta sanoo.

Sivistan ekonomisti Harri Hietala pitää oppivelvollisuuden laajentamisen mukanaan tuomaa maksutonta opintomateriaalia hieman tehottomana julkisten varojen käyttönä.

– Nyt maksuttomuus kohdistuu käytännössä niihin, joille materiaalimaksut eivät ole suurin ongelma.

Sivista kritisoi lausunnossaan myös sitä, että esityksestä puuttuu arvio siitä, johtaako maksuttomuus opiskeluaikojen pidentymiseen.

Seurantaryhmä: Uudistus edennyt liian nopealla aikataululla

Seurantaryhmän jäsenet ovat vaatineet kannanotossaan maaliskuussa lisäaikaa uudistuksen valmistelulle erityisesti koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi.

– Hankkeen valmistelun aikataulu on kunnianhimoinen, kannanotossa sanotaan.

Toive on, että laki astuisi voimaan yhdessä tutkintoon valmistavan koulutuksen kanssa vuonna 2022.

Nykyisen esityksen mukaan uudistus on tarkoitus toteuttaa kaksiportaisesti siten, että uusi oppivelvollisuuslaki ja toisen asteen maksuttomuus astuisivat voimaan vuonna 2021 ja tutkintoon valmistavaa koulutusta koskeva lainsäädäntö astuisi voimaan 2022.

Oppivelvollisuuslakia koskeva lausuntokierros sulkeutuu maanantaina 15. kesäkuuta.

Päivän lehti

26.10.2020

Fingerpori

comic