fbpx
Uutiset

Sodan traumatisoima jää vähälle avulle

Venäjällä on herätty Ukrainassa sotineiden kokemiin mielenterveysongelmiin.

Tavalliseen elämään sopeutuminen kotiin paluun jälkeen on vaikeaa, eikä terapiaa ole juuri tarjolla. Tämä johtuu siitä, että Venäjä ei edelleenkään tunnusta lähettävänsä joukkoja Ukrainaan.

Afganistanin ja Tshetshenian sotiin osallistuneille venäläisille kuntoutusta tarjosivat kansalaisjärjestöt. Niiden asema ja rahoitus ovat maassa vaakalaudalla, ja toiminta on ajautumassa vapaaehtoispohjalle.

– Olemassaolostaan taistelevilla kansalaisjärjestöillä ei ole minkäänlaisia resursseja tarjota kunnon apua, Pietarin Sotilaiden äidit -järjestön johtaja Ella Poljakova kertoo puhelimitse Lännen Medialle.

Poljakova pitää terapian puutetta vakavana ongelmana. Hän ennustaa seurausten tuntuvan vielä vuosikymmenien ajan. Poljakova muistuttaa, että moni venäläisperhe kantaa edelleen Tshetshenian sotien painolastia.

– Ilman apua jäävät traumatisoituneet henkilöt voivat olla vaaraksi sekä itselleen että muille, hän tiivistää.

VENÄLÄISMEDIA on kiinnittänyt viime aikoina huomiota Ukrainassa sotineiden Venäjällä tekemiin rikoksiin. Asiantuntijat puhuvat Donbassin syndroomasta.

Ukrainassa taistelleiden on uutisoitu jopa surmanneen poliiseja. Rikoksista ja väkivaltaisuuksista syytetään poikkeuksetta Venäjän puolelle loikanneita ukrainalaisia separatisteja. Venäjältä Ukrainaan sotimaan lähteneitä ei jutuissa mainita.

Venäläinen oikeustaistelija ja poliitikko Valeri Borshev pelkää, että sodasta kotiutuneita palkataan esimerkiksi liike-elämän välien selvittelijöiksi ja palkkamurhaajiksi.

– En demonisoi Donbassista palaavia, vaan puhun realiteeteista, Borshev kommentoi Novyje Izvestija -lehdelle.

TILANTEEN HYVIN tunteva moskovalaisasianajaja Vladimir Zherebenkov ei myönnä suoraan, että kyse on myös Ukrainassa sotineiden venäläismiesten ongelmasta. Hän ei halua lähteä arvailemaan sodassa traumatisoituneiden venäläisten lukumäärää.

Asianajajalle on turvallisempaa puhua ukrainalaisten ja muista IVY-maista sotaan osallistuneiden mielenterveysongelmista. Zherebenkov muistuttaa, että seuraamukset eivät rajoitu pelkästään Venäjän rajojen sisäpuolelle.

– Taistelemaan on tultu myös esimerkiksi Suomesta ja Ruotsista, Moskovasta tavoitettu Zherebenkov kääntää keskustelun suuntaa.

Zherebenkovin kokemuksen mukaan sodassa olleiden suhtautuminen elämään muuttuu. Kuolemasta on tullut sotilaille jokapäiväinen asia, eivätkä he pelkää juuri mitään.

– Heillä on tavallista suurempi taipumus aggressiiviseen käyttäytymiseen. He voivat olla vaarallisia etenkin asioiden kärjistyessä, Zherebenkov sanoo.

ETENKIN Etelä-Venäjältä on kantautunut tietoja lisääntyneistä levottomuuksista ja tavallista raskaammista takavarikoiduista aseista.

Moskovassa perustettiin elokuun lopussa Donbassin vapaaehtoisten liitto. Sen tarkoituksena on pitää silmällä sotatantereilta kotiutuvia venäläisiä ja tarvittaessa mobilisoida joukkoja. Vapaaehtoisina sotineille luvataan sosiaalista apua.

Sotilaiden äitien Poljakovan mukaan kyse on sotasankaruuskulttia ylläpitävästä järjestöstä, joka ei tarjoa rintamalta palanneille todellisia keinoja tapahtuneen käsittelyyn.

Asiasanat

Menot