Uutiset

Soinilla ratkaisun hetket

Perussuomalaisten kannatus on laskussa, kertoo YLE Uutisten marraskuun mielipidekartoitus. Suurten sarjan puolueista SDP:n ja keskustan suosio on hieman nousussa, kärjessä on ainoana yli 20 prosentin lukemalla kokoomus.

Merkittävää perussuomalaisia ravistelevassa kyselyssä on puoluekantansa kertoneiden alhainen määrä: puolueensa valitsi ainoastaan 64,3 prosenttia vastanneista.

Luku antaa aihetta vakavaan pohdiskeluun maan kaikille puolueille. Mistä muusta tulos voi kertoa kuin yleisestä tyytymättömyydestä politiikkaa kohtaan?

Demokratia perustuu luottamukseen, jota pitäisi olla pelissä uskottava määrä myös vaalien välillä. Suomalaisten usko poliitikkojen ja puolueiden kykyyn hoitaa yhteisiä asioita on koetuksella.

Tilannetta selittänee Euroopan talouskriisi, jota on kestänyt jo parisen vuotta ilman suuria ja välttämättömiä päätöksiä. Kansa lienee kyllästynyt päättämättömyyteen ja samalla uutisiin, jotka kertovat uudelleen ja uudelleen nopeista ja pakon sanelemista ratkaisuista.

Puolueet joutuvat maksamaan hintaa koko Eurooppaa rasittavasta vitkuttelusta.

Perussuomalaisten kannatus on laskenut puolitoista prosenttiyksikköä. Se ei ole paljon – ei varsinkaan, jos ottaa laskuissa asianmukaisesti huomioon kyselyn virhemarginaalin.

Se on luettavissa, että eduskuntavaalien jytkyn jälkeen puolueen kasvu on pysähtynyt – jos ei peräti taipunut alamäeksi. Tämä kertoo siitä, että soinilainen tiukka Eurooppa-vastaisuus ei otollisesta ilmapiiristä huolimatta innosta äänestäjiä.

Euroopan suorastaan sekasortoisen tilanteen pitäisi kaiken järjen mukaan ruokkia juuri perussuomalaisia.

Puolueen liikkeen pysähtymiselle voi hakea myös muita syitä. Onko niin, että kasvava joukko äänestäjiä ei sulata puoluejohtaja Timo Soinin ratkaisua siirtyä oppositioon?

Perussuomalaiset on edelleen maan toiseksi suurin puolue – ja suurin oppositiopuolue – sekä eduskunnassa ja Ylen gallupissa. Tämä saattaa unohtua kannatuksen laskun ihmettelyssä.

Soini pelasi hallitusneuvotteluissa kovilla korteilla. Hän löi ovia valtaan kiinni jo ennen vaaleja, hallitusta muodostettaessa muiden puolueiden olisi pitänyt taipua perussuomalaisten tahtoon.

Kun puolue ei kasva, Soinin edessä häämöttää pakollinen ratkaisu: onko viime vaalien taktiikalla edelleen käyttöä? Toinen tie on olemassa, se lähtee yhteistyön rakentamisesta muiden puolueiden kanssa.

Yhteen henkilöön nojaavalla puolueella on myös hyvin arkinen ongelma. Jatkuva julkisuus kuluttaa poliitikkoja aivan toisella tapaa kuin ennen, eikä Soini ole tässä mielessä poikkeus.

Lupsakkaan kansanomaisella olemuksella ja purevilla iskusanoilla on tehoa, mutta kuinka kauan äänestäjät jaksavat olla tässä kyydissä innokkaasti taputtaen mukana?