Uutiset

Soitto on euroista tehty

Tapio Lahtinen

Puhtaasti taloudellisesti tarkastellen mikä tahansa sinfoniaorkesteri on suorastaan järkyttävän tehoton tuotantoyksikkö, jollaisia ei enää juuri millään muulla alalla tapaa.

Orkesterissa on esimerkiksi useita erilaisia jousisoittimia, jotka tavallisesti soittavat yhtaikaa samaa säveltä, mistä aiheutuu toiminnallista päällekkäisyyttä, logistisia ongelmia ja muita kustannuspaineita.

Jousitoimintojen järkeistäminen onkin merkittävässä asemassa orkesterin kilpailukyvyn kehittämiseen tähtääviä toimia suunniteltaessa.

Löysyyttä esiintyy myös orkesterin torviklusterissa. Päällekkäisyyksien karsimisella, kuten vaikkapa käyrätorvi- ja pasuunatoimen yhdistämisellä, voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja toiminnan tehostumista.

Orkesterin ohjelmistosta on toiminnallisesti ja tuotannollisesti perusteltua karsia joitakin vanhentuneita tuotteita, joiden elinkaari on jo lopuillaan.

Tällaisia ovat esimerkiksi eräät Sibeliuksen, Brahmsin ja Beethovenin tuotemerkit, jotka eivät enää laadultaan vastaa nykypäivän vaatimuksia. Monet niistä ovat varsin työvoimaintensiivisiä ja edustavat suhteellisen alhaista teknologista kehitystasoa. Näin muodoin niiden esittäminen on järkevintä siirtää Suomen kaltaisesta korkeiden työvoimakustannusten maasta kaukoitään, missä niitä voidaan soittaa kustannustehokkaasti runsaita määriä.

Orkesteritoiminnassa Suomen on tulevaisuudessa syytä keskittyä matalan tuottavuuden bulkkihyödykkeiden sijasta ns. high end-tuotteisiin.

Näin voidaan täysimääräisesti hyödyntää maamme tieteisteknistä osaamispotentiaalia, joka mahdollistaa tuotteistojen automatisoinnin ja asiakashakuisen kohdentamisen.

Orkesterien osalta korkean teknologian hyödyntäminen ja prosessien automatisointi on kuitenkin vielä lapsenkengissä. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, valtaosa musiikista soitetaan maassamme edelleen käsin!

High end-tuotteisiin profiloituvan orkesterin tuotannossa voidaan tehokkaasti integroida manuaalinen soitanta ja ulkoistettujen alihankkijoiden toimesta esituotettu äänimateriaali kokonaisuudeksi, jonka tuotantokustannukset pysyvät kilpailukykyisinä.

Ohjelmiston hallitulla fokusoinnilla ja yleisöpotentiaalin huolellisella segmentoinnilla on mahdollista saavuttaa optimaalinen panos-tuotos-suhde.

Uusista yhteistyötahoista mieleen tulee etsimättä maamme kansainvälisesti arvostettu matkapuhelinteollisuus, jonka kanssa verkottuminen avaa aivan uudenlaisia win-win-skenaarioita.

Uskallankin ennustaa, että keskittyminen puhelinten soittoäänten tuotantoon luo sangen potentiaalisia näkymiä kaikille maamme sinfoniaorkestereille, kunhan toiminnan kustannukset kyetään pitämään järkeistehokkaalla tasolla.

Tähän päättyy tämänkertainen Talouden logiikkaa -sarjan opintojakso. Seuraavassa jaksossa opiskellaan mm. järjenkäytön järkeistämistä ja ulostustoiminnan ulkoistamista. Tervetuloa mukaan oppimaan!

Löysyyttä esiintyy myös orkesterin torviklusterissa.