Uutiset

Sokeriratkaisu odotuksia parempi

Epävarmuus suomalaisen sokerintuotannon tulevaisuudesta päättyi Brysselissä torstaina. EU:n maatalousministerit saivat lopulta puristettua työlään ja vaikean sokeriuudistuksen valmiiksi.

Suomalaisten juurikkaanviljelijöiden ja tehtaiden työntekijöiden näkökulmasta neuvottelutulos on vähintään siedettävä, sillä lähtökohdat olivat todella huonot. Synkimmän vaihtoehdon mukaan oma sokerintuotantomme olisi loppunut kokonaan.

Suomalaiset eivät tähänkään asti ole häiriköineet sen enempää EU:n kuin maailman sokeripolitiikassa. Omavaraisuusasteemme on jo vuosia ollut 70 prosentin luokkaa. Suomi ei ole nostattanut sokerivuoria, vaan on ostanut osan kulutuksestaan kansainvälisiltä markkinoilta.

Tässä mielessä EU:n pohjaesitys hinnanalennuksista ja niiden myötä koko alan alasajosta tuntui sietämättömältä myös muista kuin juurikkaantuottajista. Tuhannet työpaikat olivat vaarassa tehtailla, kuljetuksissa ja tuotantopanoksia valmistavassa teollisuudessa.

Ajatus minkä tahansa maatalouden tuotannonalan lopettamisesta sotii myös kymmenen vuoden takaista EU:n liittymissopimusta vastaan. Tuolloin vakuuteltiin, että jokaisessa jäsenmaassa, uudessa ja vanhassa, on mahdollisuus jatkaa perinteistä tuotantoa.

Kompromissiksi luonnehdittu sokerisopimus varmistaa tuotannon jatkumisen Suomessa. Lupa kansallisista varoista maksettavaan erityistukeen on hyvä saavutus. Tuotantoa leikataan kolmanneksen verran eli noin 10 000 peltohehtaaria poistuu juurikkaanviljelystä.

Myös teollisuus joutuu sopeutumaan uuteen aikaan. Tällä hetkellä juurikkaita jalostetaan kahdessa tehtaassa, Salossa ja Säkylässä. Päätöksen jomman kumman yksikön lopettamisesta tekee tehtaat omistava tanskalainen Danisco.

On ilmeistä, että viljely keskittyy jäljelle jäävän tehtaan läheisyyteen, sillä jurtttia ei kannata satoja kilometrejä rahdata, varsinkaan, jos kuljetusta ei tueta.

Paineet bioetanolin valmistukseen liikennepolttoaineeksi kasvavat kaiken aikaa ja saattaa olla, että lopettavan sokeritehtaan uusi tuotantosuunta löytyykin juuri etanolista. Tällöin sokeriteollisuuden supistuminen ei automaattisesti merkitsisi työpaikkojen katoamista. Biopolttoaineet merkitsisivät uusia mahdollisuuksia myös maanviljelijöille.

Neuvottelujen kuumassa ytimessä ollut maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) luonnehti tuoreeltaan sopimusta voitoksi. Hän vältti käyttämästä termiä torjuntavoitto.

Merkillepantavaa on myös MTK:n kanta. Roolinsa mukaisesti tuottajajärjestö paheksui tuotannon leikkaamista, mutta antoi neuvottelijoille myös tunnustusta. Kaikki jäsenmaat eivät saaneet edes Suomen kaltaista sopimusta.

Kansalliseen tukeen kätkeytyy lihavan riidan siemen. Valtiontalouden kulloinenkin tila ja poliittiset painotukset saattavat muuttaa sitä nyt luvattua epäedullisemmaksi.

Jos juurikkaan takia tukipottia ei kasvateta, vaan rahat kaivetaan budjetin maatalouspääluokan sisältä, saatetaan eri tuotannonalat taas kerran tukkanuottasille.

Päivän lehti

18.1.2020