Uutiset

Somalian sekasorron loppua ei näy

Somalia ja maan pääkaupunki Mogadishu ovat jälleen uutisten polttopisteessä. Afrikan sarvessa soditaan taas verisesti, on sodittu jo kestämättömän pitkään.

Somalian väliaikaiset hallitukset ovat seuranneet toinen toistaan, mutta kiistatonta asemaa niistä ei ole saavuttanut mikään, ei viimeisinkään, jota tukee maan pitkäaikainen verivihollinen, Etiopia.

Somalian aseellisista ryhmittymistä viimeisimpiin taisteluihin asti vahvimmat, islamistit ovat pitäneet Mogadishua hallinnassaan, mutta ovat joutuneet torstain tietojen mukaan vetäytymään pääkaupungista hallituksen joukkojen tieltä. Vetäytyessään islamistit jakoivat aseita kansalle.

Somalian kärsimyksille ei näy loppua. Nälän, kuivuuden, tulvien ja väkivallan piinaaman maan asukkaat tarvitsevat kipeästi apua, mutta sen toimittaminen perille on äärimmäisen vaikeaa.

YK:n turvallisuusneuvostolla on ollut vaikeuksia päästä yksimielisyyteen edes siitä, miten sen tulisi ilmaista vaatimuksensa taistelujen lopettamiseksi. Aikaisemmat kokemukset puuttumisesta Somalian tapahtumiin ovat erittäin raskaita.

Niin YK kuin Yhdysvallatkin ovat epäonnistuneet pahoin Somalian operaatioissaan. 1990-luvun alussakin hyvänä tarkoituksena oli auttaa kärsivää maata jaloilleen. Ruoka-avun jakaminen ilman asevoiman tuomaa turvaa osoittautui mahdottomaksi, mikä johti pahaan virhearvioon ja katastrofiin.

Tuskin mikään muu Yhdysvaltain sotilasoperaatio on päättynyt niin murheellisesti – ja häpeällisesti – kuin sotilaiden lähettäminen Mogadishuun joulukuussa 1992. Isku vasten Washingtonin kasvoja oli ankara, kun maailmalle levisi kuvia Mogadishun kaduilla häpäistyistä kaatuneista.

Amerikkalaisen häpeän hinta on ollut kallis: epäonnistuneiden avustusyritysten jälkeen maa on jätetty oman onnensa nojaan.

EU:n kriisinhallintajoukot onnistuisivat Somaliassa tuskin sen paremmin kuin YK, Yhdysvallat tai afrikkalaiset rauhanturvaajat. On myös erittäin ennenaikaista arvailla, lähtisikö EU-joukon mukana Somaliaan myös suomalaisia sotilaita.

Somalian historia on verinen ja sekasortoinen. Diktaattori Siad Barre tulkitsi 1970- ja 1980-luvuilla sosialismia omien tarkoitusperiensä mukaisesti. Aikakauden synkin murhenäytelmä oli Ogadenin sota. Yksinvallan tilalle tuli sittemmin anarkiaa lähentelevä sekasorto.

Inhimillistä kärsimystä alueella ovat lisänneet toistuvat luonnonkatastrofit sekä niiden ja sotatoimien yhdessä aikaansaama valtava pakolaisongelma.

Suomen Punainen Risti välittää ulkoministeriön myöntämän miljoonan euron avustuksen Somaliaan. Suomi on aiemminkin auttanut somaleita.

Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Somaliasta Suomeen 1980-luvulla. He olivat Siad Barren hirmuvallan uhreja. Barre syrjäytettiin hyvissä ajoin 1990-luvun alussa alkaneessa sisällissodassa, mutta se ei paljon lohduta somaleita Suomessa eikä Somaliassa, kun taistelut ovat jatkuneet, eikä kattavaa ja kestävää rauhaa ole näköpiirissä.