Uutiset

Sopeutuminen Suomeen vie aikansa

Maahanmuuttajat tekevät enemmän rikoksia kuin syntyperäiset suomalaiset. Lisäksi heidän tekemiensä rikosten määrä on kasvussa Stakesin tutkimuspäällikön Juhani Iivarin mukaan. On kuitenkin kuunneltava myös jatkohuomautus: tilastoja ei pidä tuijottaa, ei ainakaan ennakkoluulojen pullistamat silmät tapilla.

Tutkijan mukaan esimerkiksi poliisin tilastoista voi saada väärän kuvan. Maahanmuuttajissa on suhteellisesti enemmän nuoria kuin valtaväestössä, ja nuoret tekevät muuta väestöä enemmän rikoksia.

Maahanmuuttajien rikollisuutta on tarkasteltava viileästi ja samalla avoimesti myönnettävä, ettei kaikki ole mennyt heidän sopeutumisessaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Karkotus on kova keino, jota on kuitenkin tarpeen tullen käytettävä. Karkotuksissa on noudatettava myös inhimillisyyttä. Suoraan surman suuhun ei pidä ketään lähettää.

Ensimmäiset somalit tulivat maahan niinkin hiljattain kuin vuonna 1990. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. On jälkijättöistä märehtiä, että heidän lennättämisensä Suomeen oli virhe. Johonkin väkeä piti kuljettaa turvaan sisällissodan jaloista.

Kun ratkaisu aikanaan tehtiin, on sen seurauksetkin kannettava ja toimittava siten, jotta erilaiset maahanmuuttajaryhmät, muutkin kuin somalit, voivat elää rauhassa valtaväestön joukossa.

Suomi kiistatta tarvitsee maahanmuuttajia, jotta työvoimaa riittäisi. Mihinkään irrallaan kuljeskelevaan työvoimareserviin ei kuitenkaan ole varaa.

Tutkija Juhani Iivarin mukaan maahanmuuttajat kokivat ylivoimaisesti suurimmaksi ongelmakseen suomen kielen puutteellisen taidon. Vain puolet haastatelluista oli hakeutunut kielikursseille, mikä kertoo pelkästään passiivisuudesta. Työttömyyttä ei pidä ihmetellä, jos kielikurssitkaan eivät kiinnosta.

Maahanmuuttajat käpertyvät usein omaan perheensä tai sukunsa pariin. On toki reilua tehdä maahantulijoille selväksi, että suomalaisessa yhteiskunnassa eletään toisella tavalla: avoimesti ja ottamalla yhteyksiä muuallekin kuin omaan lähipiiriin.

Suomessa pärjää parhaiten maan tavalla ja suomen kielellä.

Ongelmia saattaa ehkäistä sekin, jos maahanmuuttajat asuisivat enemmän valtaväestön joukossa, eivätkä pääasiassa ”omilla” asuinalueillaan.

Maahanmuuttajien rikokset, työttömyys ja syrjäytyminen kasaantuvat tutkija Juhani Iivarin mukaan.

Opiskelu, työ ja muutenkin mielekäs elämä torjuvat tehokkaasti rikollisuutta ja muuta häiriökäyttäytymistä. On lohdullista, että monet maahanmuuttajataustaiset nuoret sopeutuvat kaikesta huolimatta kivutta suomalaiseen yhteiskuntaan.

Monet Suomeen tulleet elävät koko loppuelämänsä kahden – vanhan ja uuden – kotimaansa vaiheilla. Heidän lapsensa kantavat myös osansa raskaasta sopeutumisen taakasta. Vasta aika tekee tehtävänsä. Sama koskee suomalaista valtaväestöä. Suomeen mahtuu vielä runsaasti maahanmuuttajia, kunhan heidät vain osataan ottaa vastaan avoimen rehellisesti – hyssyttelemättä.