Kolumnit Uutiset

Sopimaton sovittu ahdistaa SAK:ta

Nyt on suunnilleen tosi kysymyksessä.

SAK:n hallituksen mielestä kapitalistien EK:n venkoilu kolmen koulutuspäivän toteutumisesta vaarantaa työmarkkinaosapuolten välisen luottamuksen.

Kannanotto tulkitsee, että päivät ovat olennainen osa raamisopimusta, jonka myös EK allekirjoitti.

Vuoden kestänyt vääntö jatkuu – raamisopimus syntyi viime vuoden marraskuussa.

Koulutusta pohti puolisen vuotta (!) työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) nimittämä työryhmä, joka ei tietenkään saanut työtään valmiiksi määräajassa.

Työmarkkinoilla aikataulut ovat jotain sinne päin, niitä sopii rikkoa.

Sovinto oli jo lähellä, sillä neuvotteluissa syntyi ratkaisu, jonka EK:n johto kuitenkin kaatoi.

SAK ei ole nyreissään yksin: kaikki palkansaajajärjestöt tukevat vaatimusta työntekijöiden kolmen päivän koulutuksesta.

SAK osuu maaliin ja ohi.

Koulutuspäivät sisältyvät raamisopimukseen, Ihalaisen idea peräti varmisti laajan kolmikantaisen sopimuksen syntyä. Tässä mielessä koulutus on olennainen osa raamia.

Sen SAK – kuten muutkin palkansaajajärjestöt – haluaa unohtaa, että koulutuspäivistä ei asiallisesti sovittu yhtään mitään.

Se oli tyylipuhdas sopimus ilman sisältöä.

Jos koulutuspäivillä olisi olennaista painoarvoa, totta kai neuvottelupöydässä olisi sovittu myös sisällöstä.

Mitä raamilla ajettiin takaa? Sillä tavoitellaan kilpailukyvyn turvaamista sekä työllisyyden ja ostovoiman mahdollisimman myönteistä kehitystä globaalisti epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Sopimus turvaa myös työrauhaa.

Raamin ydin on niin kovaa rautaa, että sen rinnalla koulutuspäivät ovat sananhelinää.

Asia, jolla ei ole sisältöä, on paisutettu turhan suureksi ongelmaksi. Tilannetta ei helpota se, että palkansaajapuolella koulutus väännettiin koulutusvapaaksi.

Näin luotiin mielikuva, joka ei voi vastata todellisuutta: koulutus on uuden oppimista, erittäin vaativaa työtä – ja vieläpä työaikana.

EK veti sovintoehdotuksen kumoamisella tiukkaa linjaa. Se on kaiken aikaa puhunut koulutuksen puolesta, mutta ketä koulutetaan, koska ja miten, ne päätökset tehdään yritysten johdossa.

Käynnissä on vuoden kestänyt arvovaltataistelu. Nyt näyttää siltä, että koulutuspäivistä ei synny sovintoa.

Jos seuraava raami kaatuu tähän, niin pieneen se sitten kaatuu.

Inttämiselle on terveen järjen tarjoama vaihtoehto. EK ja palkansaajajärjestöt voisivat todeta, että raamissa tuli hutiloitua, sovittua jotain, mistä ei tosiasiassa sovittu.

Seuraava askel olisi todeta, että mitätön asia jää erimielisyyksien vuoksi ratkaisematta. Maapallon tulevaisuus ei olisi vaarassa, mutta kun pelissä on herrojen arvovalta, ei käy.