Uutiset

Sosnovyi Boria pidettävä silmällä

Säteilyturvakeskus kertoi perjantaina, että lievästi radioaktiivisen metalliromun sulatuslaitoksessa Pietarin lähellä on sattunut onnettomuus, jossa kolme henkilöä on loukkaantunut. Tiedotteen mukaan Ecomet-S -sulatuslaitos sijaitsee kahden kilometrin päässä Sosnovyi Borin ydinvoimalaitoksesta, mutta ”ydinvoimalaitoksen toimintaan ja säteilytilanteeseen tapahtumalla ei ole ollut vaikutusta”.

Onnettomuus oli räjähdys, joka oli sattunut jo torstaina. Stuk ja tiedotusvälineet kertoivat kuitenkin asiasta suomalaisille vasta perjantaina.

Räjähdys ei sattunut varsinaisessa ydinlaitoksessa, mutta se ei käy viivyttelyn selitykseksi.

Stukin ja Venäjän ydinenergiaministeriön Minatomin välillä on sopimus, jonka mukaan tietoa saadaan rajan takaa nopeasti ja luotettavasti. Myös suorien yhteyksien Sosnovyi Boriin vakuutetaan olevan kunnossa. Parantamisen varaa kuitenkin on jatkuvasti.

Tshernobyl-tyyppiset reaktorit ovat turvallisuusriski, josta ei ole päästy eikä lopullisesti päästäkään niin kauan kun venäläiset eivät aja reaktoreitaan lopullisesti alas.

Ympäristöjärjestöt ja muun muassa Euroopan komissio ovat tuloksetta esittäneet 1970-luvulta peräisin olevien reaktoreiden sulkemista.

Venäläiset ovat kuitenkin jatkamassa Sosnovyi Borin toimintaa jopa vuoteen 2026 asti. Vanhoja reaktoreita, ei ole sentään tarkoitus käyttää loputtomiin, vaikka vuosi sitten vanhinkin reaktori sai jatkoaikaa käyttöluvalleen Venäjän ydinenergiaministeriöltä. Venäjä suunnittelee kahden uuden painevesilaitoksen käyttöönottoa vuosina 2013 ja 2015.

Venäjä tuottaa sähköä ydinvoimalla Suomen lähialueella, eikä ydinmyllyjen sammutus ole näköpiirissä. Siihen pitää sopeutua ja myös siihen, että Sosnovyi Borin laitoksia on pidettävä tiukasti silmällä.

Suomellakin on kiertelemätön vastuunsa. Venäjän ydinsähköä tarvitaan myös rajan tällä puolen. Venäläisyhtiö hakee parhaillaan lupaa uudelle merikaapelille, jonka kautta Sosnovyi Borin sähköä johdettaisiin Kotkan seudulle.

Suomalaiset havahtuivat vuonna 1986 Tshernobylin katastrofin jälkeen todellisuuteen, jossa aikapommeja tikittää aivan maan rajojen läheisyydessä. Vuonna 1992 alkoi tiivis yhteistyön venäläisten kanssa Sosnovyi Borin ja Kuolan ydinlaitosten turvallisuuden kohentamiseksi. Suomalaisponnistusten lisäksi niin EU kuin Yhdysvallatkin ovat syytäneet runsaasti rahaa venäläisiin ydinlaitoksiin.

Vielä vuonna 1999 Sosnovyi Borin onnettomuusriski paljastui poikkeuksellisen korkeaksi. Norjalainen ympäristöjärjestö Bellona välitti vajaa vuosi sitten kohu-uutisen, jossa ydinvoimalan entinen työntekijä kertoi vakavista laiminlyönneistä ja varastelusta.

Venäjä on viime vuodet kylpenyt öljytuloissaan. Olisi jo kohtuullista, että venäläiset maksaisivat itse omien ydinvoimaloidensa korjauslaskut.