fbpx
Uutiset

Sote-rahoitukseen valmistellaan isoja uudistuksia – STM:n työryhmissä väläytetty jopa Kela-korvauksien poistoa yksityislääkärien määräämistä lääkkeistä

Neljä työryhmää sosiaali- ja terveysministeriössä selvittää, miten Kela-korvauksia yksityislääkärien antamasta hoidosta ja tutkimuksista, terveydenhuollon matkoista, kuntoutuksesta ja lääkekorvauksia voidaan muuttaa. Lännen Median tietojen mukaan työryhmien tahtotila esittää uudistuksia on suuri. Pöydällä on jopa korvausten poistaminen yksityislääkärien määräämistä lääkkeistä ja matkoista yksityislääkärien vastaanotoille.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkekorvauksien valmisteluryhmän tehtävänä on muun muassa pohtia koko lääkekorvausjärjestelmän lakkauttamista. Kuva: Jari Laurikko

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime syksynä neljä työryhmää selvittämään sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamista. Työryhmät koostuvat stm:n, THL:n ja Kelan virkamiehistä. Valmistelutyö perustuu hallitusohjelman kirjaukseen monikanavarahoituksen purkamisesta.

Yksityisen sairaanhoidon ja tutkimuksen Kela-korvausten lopettaminen on pyörinyt kauan poliittisten päättäjien pöydällä. Monikanavarahoitusta yritti purkaa viimeksi sote-uudistuksen yhteydessä Juha Sipilän (kesk.) hallitus, joka erosi, kun sote kariutui.

Korvausten tasoa on leikattu moneen otteeseen 2010-luvulla. Kela-korvausten taso on nyt esimerkiksi lääkärinpalkkioissa keskimäärin alle 15 prosenttia.

Kela maksaa vuosittain noin 90 miljoonaa euroa korvauksia yksityisestä sairaanhoidosta ja tutkimuksista. Näiden käyntien ja hoitojen kustannukset ovat noin miljardi euroa, joten valtaosan kuluista asiakas maksaa itse.

Yksityisen hammashoidon korvauksia Kela maksaa noin 50 miljoonaa euroa.

Yksityiseen hoitoon hakeudutaan erityisesti lastenlääkäreille, gynekologeille, silmälääkäreille ja hammaslääkäreille. Kuntien terveyskeskuksissa näitä palveluja ei ole riittävästi tai ei ollenkaan saatavissa.

Kela-korvausten poiston pelätään ruuhkauttavan julkisen terveydenhuollon, jossa on jo entisestäänkin monilla paikkakunnilla pitkiä jonoja. Pienikin Kela-korvaus on ohjannut asiakkaita yksityislääkärien vastaanotoille. Erikoislääkäreiden ei uskota laajasti siirtyvän tulevien hyvinvointialueiden palvelukseen.

Lääkekorvaukset pohdittavana

Yksi stm:n työryhmistä pohtii lääkekorvauksia. Lännen Median tietojen mukaan pöydällä on korvausten poistaminen yksityislääkärien määräämistä lääkkeistä. Mikäli yksityislääkärien määräämien lääkkeiden korvauksista luovuttaisiin, vaikutukset olisivat suuret työterveyshuoltoon. Asiakkaat hakisivat sen jälkeen lääkereseptinsä julkisesta terveydenhuollosta.

Kelan maksamia matkakorvauksia hoitoon ja tutkimuksiin hakeutumisesta pyritään myös muuttamaan. Kela korvaa sairaankuljetuksia ja taksimatkoja hoitoon ja tutkimuksiin. Tulevaisuudessa matkojen korvaukset voivat siirtyä hyvinvointialueiden tehtäväksi.

Paineita on tehdä uusia rajoituksia siihen, mitkä matkat tulevaisuudessa korvataan. On mahdollista, että julkiseen ja yksityiseen hoitoon hakeutumisen matkoja ei korvata jatkossa enää samalla tavoin, vaan yksityiseen hoitoon hakeutuvien korvauksia karsitaan.

Kelan kuntoutus vaakalaudalla

Stm:n työryhmä harkitsee myös Kelan järjestämän ja korvaaman kuntoutustoiminnan siirtämistä tuleville hyvinvointialueille.

Kela maksaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen korvauksia vuosittain noin 200 miljoonaa euroa ja kuntoutuspsykoterapian korvauksia 87 miljoonaa euroa. Lääkinnällisen kuntoutuksen käyntejä on ollut noin 35 000 ja kuntoutuspsykoterapian käyntejä noin 50 000.

Sipilän hallituksen aikana istunut kuntoutuskomitea pohti laajasti kuntoutuksen järjestämistä Suomessa. Komitea tuli siihen lopputulokseen, että ensin pitäisi rauhassa katsoa, miten hyvinvointialueet alkavat pyöriä ennen kuin kuntoutukseen tehdään isoja muutoksia.

Kyse on myös yhdenvertaisuuden toteutumista. Järjestävätkö ja korvaavatko kaikki hyvinvointialueet kuntoutusta niiden tarvitsijoille yhdenvertaisesti? Kela on ostanut ja korvannut kuntoutusta samoin kriteerein koko maassa.

Tahtoa muutoksiin on

Monikanavarahoitus on Suomessa peräisin 1960-luvulta. Se tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään monista lähteistä. Tärkeimpiä rahoittajia ovat valtio, kunnat, työnantajat, palkansaajat, kotitaloudet, yrittäjät, etuudensaajat ja vakuutusyhtiöt.

Monikanavarahoitus on järjestelmää kritisoivien mukaan aiheuttanut terveydenhuoltoon tehottomuutta, eriarvoisuutta ja palveluiden saatavuusongelmia.

Kelan tutkija Timo Hujanen esitti 2019 tarkastetussa väitöskirjassaan, että Suomella ei ole varaa luopua monikanavarahoituksesta kerralla. Hujasen laskelman mukaan luopuminen merkitsisi sitä, että julkisen rahoituksen tarve kasvaisi noin 30 prosenttia. Vaikutus saattaisi olla vajaat 300 miljoonaa euroa, koska yksityisrahoituksen osuus on suuri.

Stm:n monikanavarahoituksen purun valmistelua kuvaillaan poikkeuksellisen laajaksi ja tahtotilaa vahvaksi. Työryhmien työstä ei ole kerrottu mitään julkisuuteen. Työmarkkinajärjestöt ovat kirjelmöineet sosiaali- ja terveysministeriöön ja toivoneet pääsevänsä työryhmien kuultavaksi. Näin ei ole toistaiseksi tapahtunut.

Työryhmien työn piti valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Tällä viikolla työryhmät saivat kaksi kuukautta lisää valmisteluaikaa. Lisäaikaa perusteltiin muun muassa koronaepidemian aiheuttamalla työruuhkalla ministeriössä.

Työryhmät valmistelevat muutoksia monikanavarahoitukseen, mahdollinen rahoituksen purku on poliittinen päätös.

Monikanavarahoitus

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime syksynä monikanavarahoituksen purkamisen selvittämistä varten neljä virkamiehistä koostuvaa valmisteluryhmää.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tärkeimpiä rahoittajia ovat valtio, kunnat, työnantajat, palkansaajat, kotitaloudet, yrittäjät, etuudensaajat ja vakuutusyhtiöt.

Valmisteluryhmien tehtävänä on koota tietoa erikseen määritellyistä vaihtoehdoista sekä selvittää eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Asiaa pohditaan myöhemmin parlamentaarisesti.

Ryhmät selvittävät yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia, matkojen korvaamista, kuntoutusta ja lääkekorvauksia.

Monikanavarahoituksen valmistelutyöryhmät saivat tällä viikolla lisäaikaa kaksi kuukautta toukokuun loppuun asti.

Lisäaikaa perusteltiin työn laajuudella ja koronaepidemian aiheuttamalla työruuhkalla.

Hallitusohjelman mukaan monikanavarahoituksen purkaminen piti valmistella parlamentaarisessa komiteassa jo vuoden 2020 loppuun mennessä.

Menot