Uutiset

Sote-ulkoistusten kielto ei innosta asiantuntijoita

 

Asiantuntijat suhtautuvat nihkeästi poliitikkojen suunnitelmiin estää kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tilapäinen ulkoistaminen.

Kun sote-ratkaisu siirtyi puitavaksi seuraavalle vaalikaudelle, kansanedustajien keskuudessa syntyi huolta kuntien reaktiosta.

Pelkona on, että epävarma tilanne ajaisi kunnat ulkoistamaan sote-palveluitaan ennen kokonaisratkaisun syntymistä.

Eduskunnassa ehdoteltiinkin, että nämä hätäratkaisut tulisi pysäyttää heti vaalikauden alussa tehtävällä lainsäädännöllä.

– Tämä ei välttämättä ole aivan läpihuutojuttu, varoittaa Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.

– Nykylainsäädännön mukaan sote-ratkaisut ovat edelleen kuntien tehtävä, Viljanen muistuttaa.

Viljasen mukaan väliaikaisia ratkaisuja tosin voitaneen säätää joissakin rajoissa.

– Mutta on selvää, että sellainen joutuu myös perustuslakiarvion kohteeksi, Viljanen sanoo.

Hän muistuttaa, että mikäli onnistuneeseen sote-ratkaisuun joskus päädytään, ulkoistussopimukset tulisivat uudelleenarvioitaviksi sopivana siirtymäaikana.

Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haverin mukaan pitkäkestoiset kokonaisulkoistukset sitovat tulevaisuuden alueellisen sote-tason päättäjien käsiä.

Toisaalta alueellinen soteratkaisu merkitsee toteutuessaan sitä, että nykyistä suurempi osa palveluista tilataan yrityksiltä.

– Silti sanoisin että laki olisi ylireagointia. Ainakin sen pitäisi kohdistua vain hyvin pitkäaikaisiin kokonaisulkoistuksiin, Haveri kommentoi.

Hän ei usko, että edessä olisi erityisen suurta ulkoistusaaltoa, sillä seuraavan hallituksen uskotaan kuitenkin vievän sote-hanketta eteenpäin. Kuntaliitto toivoo, että hätäisiä paikallisia ratkaisuita ei tehtäisi.

– Kuntia ohjaavat kunnalliset päättäjät. Toivoisin, että siellä mietittäisiin vakavasti asioiden seurauksia, varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen kommentoi.

Tilanne on tietenkin herkullinen suurille terveyspalveluyrityksille.

– Heille annettiin pari–kolme vuotta lisäaikaa työstää markkinaosuuttaan, luonnehtii johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila THL:n reformiyksiköstä.

Hän pitää mahdollista ”kieltolakia” mahdottomana ajatuksena.

– Jos poliittiset päätöksentekijät eivät pysty tekemään päätöksiä, niin tulos on mikä on, Junnila sanoo.

Hänen mukaansa nykytilanteessa on se riski, että yksittäisillä kunnilla ei ole neuvotteluvoimaa saati osaamista puida asioita yritysten kanssa.

– Jos tehdään 10–15 vuoden sopimuksia, jotka ovat aivan infernaalisia, ne ovat täysin lypsettävissä myöhempinä vuosina.

Ulkoistaminen on Junnilan mukaan luontainen ratkaisumalli niille kunnille, jotka ovat keskuksista etäällä ja haluavat pysyä itsenäisinä.

– Keskustelussa pitää erottaa, mikä on kuntalaiselle paras ratkaisu ja mikä taas on parasta kuntapoliitikkojen vallan kannalta. (LM–HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic