Uutiset

Sote-uudistus nostaa kaikkien asiakasmaksuja

Hallituksen tuoreet sote-linjaukset merkitsevät toteutuessaan asiakasmaksujen nousua, arvioi sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto Lännen Medialle.

– Linjauksissa todetaan aika selväsanaisesti, että asiakasmaksut tulevat nousemaan. Aikaisemmin sitä ei ole suoraan sanottu, Lehto sanoo.

Lehto on Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäsen. Hänen mukaansa asiakasmaksujen nousu on ollut odotettavissa.

– Tällä hetkellä sairausvakuutuksen kautta korvatuissa yksityisen terveydenhuollon käynneissä omavastuut ovat paljon korkeammat kuin julkisen puolen maksut. Jos nämä yhdistetään tähän systeemiin, ne aiotaan jakaa kaikkien palvelunkäyttäjien kesken, jolloin maksut tulevat nousemaan kaikilla, Lehto sanoo.

Lehdon mukaan asiakasmaksujen korotuksia on odotettavissa myös sen tähden, että sote-uudistuksella tavoitellaan kestävyysvajeen vähentämistä kolmella miljardilla eurolla. Hallituksen julkistamissa sote-linjauksissa lähdetään siitä, että palvelut rahoitetaan jatkossa valtion verotuksella, mutta kokonaisveroaste ei kiristy.

Lehto arvelee, että miljardien eurojen siirto kuntien verotuksesta valtionverotukseen ilman tulonjakovaikutuksia on vaikea tehtävä, josta käydään vielä kiivasta poliittista vääntöä.

Uusissa sote-linjauksissa on Lehdon mielestä pari muutakin isoa huolenaihetta.

– Nyt on linjattu aika suoraan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden julkinenkin tuotanto yhtiöitetään. Olen aika lailla huolissani siitä, koska yhtiöittämisistä on ollut ongelmia julkisen sektorin erilaisissa uudistuksissa.

Lehdon mukaan jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa uusien perustettavien yhtiöiden demokraattinen kontrolli. Sama koskee myös uudistuksen aluejakoa.

– Kaiken aikaa pitäisi puhua siitä, mitkä ovat alueiden vallat ja vastuut. Iso juttuhan on se, että kun valtiolle tulee kaikki raha, niin on periaatteessa mahdollista tehdä erittäin keskitetty päätöksentekomekanismi. Mutta siitähän ei tässä päätöksessä kerrota vielä tarkemmin mitään. Aika monta asiaa on vielä auki, Lehto kuvailee.

Lehdon mielestä hallituksen linjaus on riskialtis pienille kunnille niiden kiinteistöomaisuutta ajatellen. Hallituksen suunnitelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluissa käytetyt kiinteistöt jäävät edelleen kuntien omaisuudeksi, vaikka toiminta siirtyykin maakuntien vastuulle.

– Tässä on ilman muuta sellainen vaara, että palveluiden antaminen keskittyy enemmän maakuntakeskuksiin ja haja-asutusalueilla kuntien käsiin jää kiinteistöjä, joille ei ole käyttöä.

Kyse ei ole pikkujutusta, sillä kiinteistöjä vastaan on otettu isoja lainoja, jotka jäävät kuntien nimiin.

– Hallituksen linjauksissa ongelma on tunnistettu, mutta sitä ei ole pystytty vielä ratkaisemaan, Lehto huomauttaa.