Uutiset

Sotilaan arvio Nato-jäsenyydestä

Tervetuloa Suomi Naton jäseneksi, toivotti Viron puolustusvoimien komentaja Riho Terras Ylen Ajankohtaisen Kakkosen haastattelussa. Sotilaalliselle yhteistyölle ei ole teknisiä esteitä ja alueen turvallisuus kohenisi, laskee Terras.

Viron puolustusvoimien komentaja puhui hyvin periaatteellisella tasolla ja virolaisena. Terras ei ole asemassa, joka esittää Suomelle edes puolivirallista kutsua Naton jäseneksi.

Näkökulma on myös hyvin sotilaallinen, mistä kertoo jo se, että hän otti puheeksi Suomen armeija ja Naton yhteistyön sujumisen teknisen puolen. Terras toisti vanhaa, sillä yhteistyön tekniset esteet ovat poistuneet ajat sitten.

Suomi jakaa samat arvot Naton kanssa, tulkitsee komentaja. Mitään suurta ristiriitaa arvoissa ei voikaan olla, koska Nato on läntinen sotilasliitto ja Suomi puolestaan läntinen demokratia.

Suomen ja Naton suhde on kuitenkin hieman mutkikkaampi kuin miltä Terras saa sen puheillaan näyttämään. Vaakakupissa on yksin menneisyys, sekä Suomen että Naton historia valintoineen, linjoineen ja ratkaisuineen.

Kylmän sodan aikana Nato edusti Neuvostoliiton – ja Varsovan liiton – vastapoolia. Suomi pysytteli sitoutumattomana, mistä seurasi myös hyvin tunnettuja ja varsinkin tätä nykyä myös tunnustettuja ongelmia.

Baltian maat siirtyivät Naton jäseneksi heti Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, Viron, Liettuan ja Latvian itsenäistyttyä. Maiden ankarat kokemukset neuvostovallan aikana selittävät tyhjentävästi ratkaisun perimmäisen syy.

Nato on muuttunut ja muutosprosessi jatkuu – tältä ainakin vaikuttaa. Muutos on kaiketi laskenut Suomen Nato-jäsenyyden kynnystä, silti yksin historia on jäsenhakemuksen täyttämiselle ilmiselvä jarru.

Viron Riho Terras ei sotilaana puuttunut Suomen Nato-jäsenyyden poliittiseen puoleen. Suomen suhde Natoon on kuitenkin mitä suurimmassa määrin juuri poliittinen.

Nato putkahteli esiin presidentinvaalien teemana, usein kuitenkin lähinnä pakkopullana. Ilmeisesti läntisen sotilasliiton jäsenyys oli jollain sanattomalla sopimuksella nostettu vaalien puheenaiheeksi, vaikka aiheet puheeksi oli lopulta kovin vähän.

Kaikki merkittävät puolueet lähtevät siitä, että Nato-jäsenyys ratkaistaan kansanäänestyksessä. Tässä mielessä tilanne on alkavasta keväästä huolimatta umpijäässä, sillä kansa on Natoa vastaan ja tukee itsenäistä armeijaa.

Näin kertovat täysin yksiselitteisesti ja selvin numeroin kaikki mielipidekartoitukset.

Nato-kortin punnitsemista eivät tue edes jäsenyyden harkitsevat kannattajat, sillä kansan tyrmäys veisi Suomea nykyistäkin kauemmaksi läntisestä puolustusliitosta.

Suomessa on yhä hämmästyttävän vaikea keskustella Natosta asiallisesti. Presidentinvaaleissa ei kunnioitettu ehdokkaiden puhetta, sillä kuvaan kuuluivat vihjailut ja salaliittoteoriat Suomen viemisestä kansan tahdon vastaiseksi Naton jäseneksi.

Päivän lehti

25.1.2020