Uutiset

Sotilaskotiliitto on päässyt isoäidin ikään

”Nainen ja koti, niin syntyivät sotilaskodit kuin itsestään. Kiitollisuuden kukkasina kaikkialla, minne sotaväki oli majoitettuna maassamme.” Nämä Sotilaskotiliiton ensimmäisen puheenjohtajan, Katri Bergholmin sanat vuodelta 1918 on talletettu historiikkeihin.

Sotilaskotiaate Suomeen tuli jääkäreiden mukana Saksasta 1918. Jo samana vuonna avattiin 16 sotilaskotia eri puolille maata. Kattojärjestö yhdistyksille perustettiin 1921.

Juhlavuonna jäseniä järjestössä on noin 6 000 ja yhdistyksiä koko maassa 37, sotilaskoteja kolmekymmentä.

Vapaaehtoistyö on suomalaisen sotilaskotityön ominaispiirre. Työtunteja vapaaehtoisille kertyy vuoden mittaan noin 200 000.

Sotilaskotiyötä suorastaan arjen ihmeenä pitää juhlassa puhunut Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola.

-Sotilaskoti kantaa mukanaan syväviestejä silloinkin, kun se ulkoisesti näyttää vain munkin ja kahvin tarjoamiselta, piispa sanoi.

Innostus kannattelee

Sotilaskotiliiton puheenjohtaja Satu Mustalahden mukaan yksi liiton tehtävistä on tukea jäsenyhdistyksiään odotettavissa olevien muutosten yli.

-Puolustusvoimissa tapahtuvat muutokset heijastuvat sotilaskotiyhdistyksiin ja niiden palveluihin. Varuskuntien mahdollisten lakkautustenkin keskellä sotilaskodin on säilytettävä roolinsa varusmiesten hengähdyspaikkana, kiireen ulottumattomissa.

Päivän kohokohta monelle asevelvollisuuttaan suorittavalle ovat ”soden” kahvi ja munkki.

-Minulle iso merkitys vapaaehtoistyössä on perustehtävien ohella eri-ikäisten naisten yhdessä tekeminen ja näin syntyneet ystävyyssuhteet, sanoo Nina Kostiainen. Riihimäen Sotilaskotiyhdistyksessä hän on toiminut yli kymmenen vuotta ja on sen varapuheenjohtaja.

-Perustyö sotilaskodissa on samanaikaisesti palkitsevaa ja haastavaa. Päivääkään ei mene, ettenkö ajattelisi sotilaskotityötä. Se on avannut minulle aivan uuden maailman.

Yhteydet maailmaan

Sotilaskodin kanttiinissa Uhtualla kesän 1944 häärinyt Marjatta Kunnas kuvaa järjestön yhtäjaksoista toimintaa suorastaan onnenkantamoiseksi. Järjestöä ei valvontakomission toimesta lopetettu.

Hengeltään sisartoimintaa – varsinkin sota-aikana, Kunnas kuvaa vahvaksi.

Viimeisenä sotakesänä hän kertoo kanttiinissa myydyn poikkeuksellisia herkkuja, kahvinkorvikkeen lisäksi suklaata ja marmeladia.

-Myyntiin niitä riitti, kun sotilaiden sissiretket oli lopetettu.

Sotatoimialueella sotilaskotisisaria toimi enimmillään noin kolme tuhatta.

Sotilaskotitoiminta, sen lisäksi että se turvaa kanttiinipalvelut varusmiehille ja reserviläisille kertausharjoituksissa, on tänään osa kriisinaikaista huoltovarmuutta. Liikkuvan sotilaskodin toiminta ja osaaminen mitataan puolustusvoimien sotaharjoituksissa.

Ensiesityksensä lauantaisessa juhlassa sotilaskotiräppikisan voittaneen Miika Salorannan esitys TJ-Komppania kuvaa sotilaskoteja yhteydeksi maailmaan.

Tasavallan Presidentti Tarja Halosen tervehdyksessä järjestö sai kiitosta maanpuolustushengen ja -valmiuden edistämisestä.

Juhlavuoden ohjelmassa on vielä jäljellä peruskoulun yläluokkien ja toisen asteen oppilaille suunnattu kirjoituskilpailu, Kirje tuntemattomalle sotilaalle. Kirjeen tai tekstiviestin voi osoittaa oikealle tai kuvitellulle henkilölle. Kilpailutyöt toimitetaan Sotilaskotiliittoon Helsinkiin. Kilpailu päättyy 29. 4. (HäSa)