Kolumnit Uutiset

Sotkujenkin keskellä on joulu

Tv-persoona Mari Sainio kertoi pari viikkoa sitten Me naisissa, kuinka hän viettää joulua yhdessä miehensä ex-vaimon ja ex-anopin kanssa. Mukana on toki Sainion mies, yhteiset lapset ja lapset miehen edellisestä liitosta.

Jottei mielikuva vaikuttaisi liian ruusuiselta, on väliin mahtunut vuosia, jolloin kaikkien yhteinen joulu ei olisi ollut mahdollinen. Nyt on. Nostan hattua. Ei tulisi kuulonkaan monessa perheessä.

Sainio halusi kertoa perheensä tarinan, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että hankalastakin perhetilanteesta voi selviytyä, ja siitä voi kasvaa jotain hyvää. Anteeksi pyytäminen ja antaminen puolin ja toisin on mahdollista.

Joulu on aikaa, jolloin tunteet säkenöivät, sillä juhlapyhään liittyy paljon latausta perhejuhlana.

Monessa perheessä on tietyt tavat, miten joulua vietetään. Siihen kuuluvat vuosi vuodelta samat ihmiset ja toistuvat kuviot ruokineen, joulupukkeineen ja joulusaunoineen. Kun perinteet järkkyvät, kaikki on sekaisin, ainakin vähän aikaa, kunnes taas uuteen tilanteeseen totutaan.

Suomalaiset ovat johtaneet eurooppalaisia avioerotilastoja 1980-luvun lopulta lähtien. Kaikki erot eivät näy tilastoissa, sillä avoliitot ovat yhä yleisempiä, samoin avoerot, joita ei rekisteröidä.

Väistämättä avioerot näkyvät ja vaikuttavat vahvasti jouluna.

Pitää sopia ja sumplia, miten joulua vietetään ja kenen kanssa. Usein unohdetaan, että kahden ihmisen ero vaikuttaa vahvasti ympärillä eläviin ihmisiin. Lapset, perhe, suku ja ystävät joutuvat usein tahtomattaan keskelle ”säätöä” ja tunnemyrskyjä. Heidän pitää vain sopeutua tilanteeseen oli se kuinka reilu tahansa.

Erityisesti lasten vuoksi eroperheissä uhraudutaan. Huomaamattaan moni myös uhriutuu.

Ihmissuhteet ovat kummallisia. Niissä sokeutuu, kun tunteet hallitsevat tilannetta usein enemmän kuin järki.

Jos joskus käväisisi mielikuvissaan toisen saappaissa, voisi suhteellisuuden tajua löytyä ainakin hetkeksi. Se vain on niin kovin vaikeaa, sillä moni pitää kiinni omista haluistaan, mieltymyksistään ja mielikuvistaan. Jouluun kilpistyy kaikki se ”miltä asioiden pitäisi näyttää ja tuntua”.

Kyse on kuitenkin parista hassusta päivästä, vaikka niihin liittyykin paljon muistoja ja tunteita.

Samaan aikaan, kun ihmiset selviytyvät tavalla tai toisella perhesotkujensa keskellä, yhä useampi suomalainen viettää joulua yksin tai elämää varjostaa jokin muu asia, kuten irtisanominen, sairaus tai liiallinen alkoholinkäyttö.

Joulu tulee meille kaikille, oli elämäntilanne mikä hyvänsä. Itsestä on kiinni, kuinka sen ottaa vastaan. Kummasti helpottaa, jos asettuu lapsen kenkiin. Lasten joulussa on joulun taikaa, kunhan aikuiset sitä eivät pilaa.