Uutiset

Stasi-pyykki on edelleen likaista

Hämeenlinna 25.2.2007

Suurlähettiläs Alpo Rusin vakoiluepäilyistä on vuosien mittaan kasvanut jo monen mielestä kiusallisenkin laaja vyyhti. Jos Rusista itsestään riippuu, entistä isompaa ja vieläkin kiusallisempaa meteliä on vielä luvassa.

Rusi haluaa valtiolta puolen miljoonan korvausta siitä hyvästä, että häntä epäiltiin vakoilusta entisen Itä-Saksan hyväksi. Valtionsyyttäjä päätti vuonna 2003, että aihetta syytteen nostamiseen Rusia vastaan ei ole, mutta jo ennen sitä syyte oli vuotanut julkisuuteen, ja Rusista oli tullut merkitty mies, maanpetturi, kuten hän itse luonnehtii.

Yhdelle miehelle noissa vuosissa on epäilemättä ollut kestämistä. Oikeus aikanaan päättää saako hän haavoihinsa balsamia rahallisen korvauksen muodossa.

Laajempaa merkitystä oikeudenkäyti saa Rusin ja hänen asianajajansa vaatimuksesta, että valtion salaiset listat menneistä Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin ja niinikään edesmenneen Neuvostoliiton KGB:n kontakteista Suomessa on julkaistava. Julki halutaan niinsanottu Tiitisen lista, jossa on Stasi-yhteistyöstä epäiltyjä suomalaisnimiä.

Kuten asioista perillä oleviksi itseään väittävät lähteet ovat todenneet, ne nimet eivät ole mitään tavallisia virtasia ja lahtisia, vaan valtakunnantason vaikuttajia.

Suojelupoliisin johtajana Seppo Tiitinen salasi nimilistan yhdessä presidentti Mauno Koiviston kanssa jo vuosia sitten, mutta siitä huolimatta sitä ei ole saatu katoamaan julkisuudesta. Päinvastoin: tietoa ja luuloja listasta löytyy jo muun muassa suomenkielisestä Wikipedia-nettitietosanakirjasta.

Stasin arkistojen Suomea koskevia tietoja on vaatinut selvitettäväksi myös muun muassa vihreiden Heidi Hautala.

Tiitisen listalle on siis käynyt niin kuin kielletyille hedelmille aina käy: salaiseksi julistaminen on vain kasvattanut sitä kohtaan tunnettua mielenkiintoa.

Saksassa kommunistiaikojen jälkipyykki on tuottanut rumaakin jälkeä, kun Stasin urkkijalistoilta on kaivettu ja julkistettu tunnettuja nimiä.

Suomi tekee tiliä menneisyyden kanssa taas kerran omalla tyylillään. Alpo Rusi väittää, että hänet poimittiin olemassa olevasta aineistosta korkeammalla tasolla olevien henkilöiden suojelemiseksi. Tiitisen listalla on ihmisiä, jotka yhä ovat mukana aktiivipolitiikassa, hän vihjaa.

Vihjailuja, salaamista, kiistämistä, syyttelyä, kostonhalua. Suomalainen jaakobinpaini maan oman lähimenneisyyden kanssa ei vieläkään ole kaunista katseltavaa.

Sen verran Suomen Neuvostoliiton ja Itä-Saksan aikojen politiikasta jo tiedetään, että yya-aikojen julkisivusta kirkkain maali on jo rapissut. Toisaalta tiedetään sekin, miten vaikeissa tilanteissa maan puoluettomuutta ja ulkopolitiikan uskottavuutta tuolloin jouduttiin puolustamaan. Se tiedetään, että Suomi-neito ei selvinnyt kylmästä sodasta pelkästään kauniiden silmiensä ansiosta.

Se mitä vielä ei tiedetä, myrkyttää poliittista ilmapiiriä siihen asti, kunnes viimeinenkin salattu lista viimein, väistämättä, tulee julki.