Uutiset

Steelersille karvas tappio liigakarsinnassa

Yleisölehtereillä 647 katsojaa ja tunnelmaa vain kolmannes edellisistä peleistä Lammia vastaan, mutta yritystä ja taistelua ei Steelersin pelistä puuttunut liigakarsinnassa raumalaista SalBaa vastaan. Upea nousu 4–0-tappioasemasta tasoihin ei kuitenkaan riittänyt, kun SalBa vei sarjan katkolle 5–4 (2–0, 2–2, 1–2) -voitollaan.

Raumalaisilla on mahdollisuus varmistaa liigapaikkansa kotikentällään torstaina pelattavassa kolmannessa karsintapelissä.

SalBa tuli tiistain otteluun kilometrin verran valmiimpana kuin kotijoukkue Steelers. Raumalaisilla liikkui niin jalka kuin pallokin. Se pelasi hyvällä liikkeellään tilan pois Steelersiltä ja kävi kaiken lisäksi napauttamassa pallon kahdesti Jaakko Vahtokarin (18 torjuntaa) selän taakse. Antti Keskitalon ja Jussi Tammen osumat olivat kenttätapahtumiin nähden vähintäänkin ansaitut.

– Pelaamisemme oli ottelun alussa suoraan sanottuna halutonta paskaa. En tiedä mikä on, kun emme ole pelien alusta asti heti valmiina. Hirveät herättelyt pitää tehdä ennen kuin aloitamme pelaamaan. En tiedä onko virta lopussa vai mikä on, ihmetteli pettynyt Miiro Maunula ottelun tauottua.

Yleisö odotti toiseen erään uudelleen syntynyttä Steelersiä, mutta sai pettyä karvaasti. Jani Järvinen oli pakotettu ottamaan aikalisä jo ajassa 22.33, kun Jani Lehtoniemi laukoi taidokkaasti huonosta asennosta SalBan 3–0-johtoon.

Steelersiä ylimääräinen tauko ei auttanut, mutta SalBa sai omasta vastaavastaan muutamaa minuuttia myöhemmin entisestään lisää sykettä esitykseensä. Kaksi maalia jo alustamaan ehtinyt Miikka Sokka kiersi koko Steelersin viisikon ympäri, malttoi vielä hetken ja laukoi sitten jo ratkaisevan tuntuisesti vierailijat neljän maalin karkumatkalle.

Ilmassa oli ratkaisun makua, kun Steelers-pelaajilla hermokontrolli alkoi hieman pettää ja Ville Lastikka talutettiin olkapäätään pidellen pukuhuoneeseen.

Joukkueena Steelers ei vieläkään oikein herännyt, mutta muutama yksilö nousi tärkeillä hetkillä esiin. Kuparisen rikkoi Janne Ijäs, jonka nousu pakin paikalta oli yhtä näyttävä kuin lopullinen laukauskin.

Miltei heti perään Markus Sipronen veivasi taidokkaasti pallon SalBan maalissa pelanneen Pasi Järvisen (20 torjuntaa) selän taakse ja hetkessä Steelers oli jälleen pelissä mukana.

Steelers sai kolmanteen erään erinomaisen mahdollisuuden tulla maalin päähän, kun toisen erän viimeisillä hetkillä Nico Jonaeson hankki kuolevalla joutsenellaan kaksiminuuttisen SalBalle. Ylivoima tökki kuitenkin pahemman kerran. 

Steelersin lopullinen tasoihin nousun arkkitehti oli Maunula, joka alusti ensin namupassillaan Timo Johanssonin kavennusmaalin ja hassutteli hetkeä myöhemmin pehmeillä käsillään pelin tasoihin.

– Viimeinen 30 minuuttia oli meiltä suvereenia dominointia. Varsinkin tuo viimeinen erä. SalBalla ei ollut siinä mitään. En ole ollut koskaan mikään suvereeni viimeistelijä. Totta kai maalin tekeminen yleensä lämmittää, mutta ei tämän pelin jälkeen, kun pataan tuli.

– Kyllä meillä vielä on mahdollisuus nousuun. Ei tässä vielä anneta periksi, lupasi Maunula.

Maunulalla oli vielä muutama minuutti ennen pelin loppua avopaikka, mutta tällä kertaa ei onnistumista ottelusta toiseen lujasti töitä tekevälle pelaajalle suotu. Toisessa päässä sen sijaan soi. Vahtokari otti ensin unelmatorjunnan, mutta joutui heti perään antautumaan ottelun toisen osumansa iskeneen Antti Keskitalon vedon edessä.

Steelersin päävalmentaja Jani Järvinen oli ymmärrettävästi vähäsanainen karvaan tappion jälkeen.

– Mitäs tästä voi sanoa, ei mitään. Meidän piti olla aktiivisia ja tunteella pelissä mukana. Se toteutui vasta 30 minuutin jälkeen. Olimme pelin lopun sen verran parempia, että tänään paskempi voitti, tuhahti pettynyt Järvinen. HäSa

Asiasanat