Uutiset

Stevia makeuttaa Ensio Koiton päivän

Hämeenlinnalainen Ensio Koitto kaivaa ruskeasta paperipussista kuivattuja lehtiä.

-Maista pieni pala, Koitto yllyttää.

Pieni muru maistuu makealta, oikeastaan paljon makeammalta kuin tuoreen stevian lehden pala.

Nämä stevian, uuden korvikesokerin, lehdet makeuttavat Koiton aamupalan, johon kuuluu luonnonjugurttia, metsämarjoja ja ripaus stevian lehtiä jauheena.


2.12. lähtien kaupoissa

EU-komissio hyväksyi viime viikolla Stevian lehdistä uuttamalla tehdyn stevioliglykosolin lisäaineeksi.

Stevian lehdet ovat erittäin makeita. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi juomateollisuus saa vuosien odottelun jälkeen käyttää steviaa juomien makeuttamiseen. Ensi viikolla Hartwall julkistaakin ensimmäiset stevialla maustetut juomat. Kaupoissa stevialla makeutettuja tuotteita voi myydä 2. joulukuuta lähtien.

Ensio Koitto on ollut varsinainen edelläkävijä, koska hänen yrttitarhassaan steviaa on kasvanut jo liki kymmenen vuotta. Lähinnä Koiton aamut ovat lähteneet käyntiin stevian makeuttamalla jugurtilla, mutta on hän sitä puuron tai talkkunankin joukkoon ripotellut.

-Kahvivieraat eivät ole vihreää jauhetta kahviinsa panneet, vaikka on sitä ollut tarjolla, Koitto nauraa.


Kuluttajat haluavat luonnonmukaisuutta

Hartwallin viestintäpäällikkö Taru Tuominen kertoo, että steviaa on juomateollisuudessa testattu jo vuosia, koska kuluttajille on haluttu tuoda lähes kaloriton, mutta luonnonmukainen tuote.

-Stevia on hyvin makea ja profiililtaan erilainen kuin muut makeutusaineet. Meidän juomissamme stevian ohella on käytetty hieman hedelmäsokeria, että maku on saatu kohdilleen.

EU on määrännyt stevialle hyväksyttävän päivittäisen enimmäismäärän. Tuomisen mukaan käytännössä se tarkoittaa sitä, että Hartwallin juomia voi 60 kiloa painava juoda vuorokaudessa 5-10 litraa, eikä arvo ylity.


Ei varastoidu kehoon

Moni kuluttaja on etsinyt keinotekoiselle aspartaamille vaihtoehtoa pitkään. Esimerkiksi vähähiilihydraattisen ruokavalion suosijat ovat ostaneet steviaa tai kasvattaneet kasvia kotikäyttöön.

Tuleeko steviasta eristetyistä yhdisteistä, steviosioliglykosideista, uusi aspartaami, Eviran ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen?

-Ei, emme usko niin.

Stevioglykosidit ovat käyneet läpi ennen lisäaineeksi hyväksymistä Euroopan turvallisuusviranomaisten EGSA:n arvion. Sen pohjalta on hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti, ja se mihin elintarvikkeisiin korvikesokeria saa lisätä.

Stevioliglykosideja saa lisätä muun muassa juomiin ja jugurtteihin. Maailmalla on myös paljon karkkeja, purukumeja ja muita tuoteryhmiä, jotka on makeutettu stevialla.

Kannisen mukaan turvallisuusarvioihin pohjautuvat stevioliglykosidien sallitut enimmäiskäyttömäärät ovat huomattavasti alhaisempia kuin mitä korvikesokerille haettiin.

-Se tarkoittaa käytännössä sitä, että stevioliglykosodit tuskin riittävät yksin tuotteiden makeuttajaksi.

Keinotekoisista makeutusaineiden on epäilty varastoituvan kehoon.
Onko siitä tehty tutkimuksia, varastoituuko stevia kehoon?

-Ei varastoidu. Mitään viitteitä siihen ei ole.


Stevia ei ole elintarvike

Stevian lehdistä uutettua valkoista pulveria on myyty netissä jo ennen kuin sille on ollut EU:n lupaa, eikä arvioita aineen turvallisuudesta ole ollut.

Kanninen muistuttaa, että edelleenkään stevia-kasvia ei voi käyttää elintarvikkeena. Se katsotaan uuselintarvikkeeksi, ja sen käyttö vaatii EU:n luvan. Stevia sai komissiolta vuonna 2000 kielteisen päätöksen, ja vuonna 2008 jätettiin uusi lupahakemus. Sen käsittely on vielä kesken.

Marraskuussa annettu EU-komission lupa koskee vain uutteesta valmistettuja makeutusaineita.

-Yksittäinen ihminen saa kyllä kasvattaa steviaa ja syödä sitä, mutta kasvia ei saa markkinoida elintarvikkeena, Kanninen sanoo.

Kannisen mukaan steviasta saatava makeutusaine on puhdasta, eikä siihen liity ongelmia, kun hyväksyttävää päiväsaantia ei ylitetä. Pulmia liittyy muihin kasvin sisältämiin osiin, joita ei ole kunnolla tutkittu. (HäSa)

Menot