fbpx
Uutiset

Stoltenberg: Kaikki jäsenet ovat samaa mieltä Naton laajenemisen tärkeydestä

Suomen jäsenhakemus on toimitettu Brysseliin yhtä aikaa Ruotsin kanssa.
Suomen suurlähettiläs Klaus Korhonen (vas.) ja Ruotsin suurlähettiläs Axel Wernhoff (oik.) toimittivat maiden Nato jäsenhakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille.
Suomen suurlähettiläs Klaus Korhonen (vas.) ja Ruotsin suurlähettiläs Axel Wernhoff (oik.) toimittivat maiden Nato jäsenhakemukset Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergille. Lehtikuva/Heta Hassinen

Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen on toimittanut Suomen jäsenyyshakemuksen sotilasliiton pääsihteerille Jens Stoltenbergille Brysselissä. Ruotsin Nato-suurlähettiläs Axel Wernhoff toimitti Ruotsin hakemuksen yhtä aikaa.

Stoltenberg kiitti hakemuksista ja sanoi, että kaikilla mailla on oikeus valita oma polkunsa.

–  Te molemmat olette tehneet oman valintanne huolellisten demokraattisten prosessien jälkeen, hän sanoi.

Stoltenberg korosti, että kaikkien jäsenmaiden turvallisuusintressit täytyy ottaa ottaa huomioon.

–  Olemme valmiita selvittämään kaikki näkökohdat ja tekemään nopean päätöksen asiassa, hän sanoi.

Pääsihteeri viittasi myös Itämeren alueeseen ja sanoi, että Nato on valmis mukauttamaan toimintaansa Itämeren alueella. Hän on aiemmin tässä kuussa sanonut, että Suomi ja Ruotsi voivat luottaa Naton lisääntyvään läsnäoloon Itämerellä Nato-hakuprosessin aikana.

Stoltenberg sanoi, että muutamien viime päivien aikana jäsenmaat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa Suomen ja Ruotsin turvallisuuden varmistamiseen.

–  Kaikki jäsenmaat ovat yhtä mieltä siitä, että Naton laajeneminen on tärkeää, hän sanoi.

Suomi ja Ruotsi ovat Naton läheisimpiä kumppanimaita, Stoltenberg muistutti.

–  Teidän jäsenyytenne Natossa lisäisi yhteistä turvallisuuttamme.

Seuraavaksi liittymiskeskustelut

Hakemusten vastaanottamisen jälkeen Nato käsittelee asiaa ja päättää maiden kutsumisesta liittymiskeskusteluihin. Ulkoministeriöstä on arvioitu, että Naton sihteeristöllä olisi valmius ottaa Suomen neuvotteluvaltuuskunta vastaan Brysseliin melko nopeasti, noin muutamassa päivässä kirjeen antamisen jälkeen.

Liittymiskeskusteluissa käydään läpi viisi osa-aluetta, jotka ovat poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.

Presidentin asettamaa Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja varapuheenjohtajana toimii puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.). Valtuuskunnassa on jäseniä ulkoministeriöstä, puolustusministeriöstä, Puolustusvoimien Pääesikunnasta ja valtiovarainministeriöstä.

Eduskunta äänesti Turkin vaatimusten varjossa

Suomessa eduskunta äänesti Natoon hakeutumisen puolesta tiistaina äänin 188–8. Poissa oli 3 edustajaa.

Äänestyksen jälkeen presidentti Sauli Niinistö päätti etäyhteydellä valtioneuvoston esityksestä Nato-hakemuksen jättämisestä. Vielä samana iltana ulkoministeri Haavisto allekirjoitti historiallisen kirjeen Suomen kiinnostuksesta aloittaa liittymisneuvottelut sotilasliiton kanssa.

Viime päivinä esillä ovat olleet myös Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin puheet siitä, ettei hän pidä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä myönteisenä asiana. Erdogan sanoi tästä jo perjantaina. Maanantaina hän vielä totesi, että Suomesta ja Ruotsista ei kannata tulla Turkkiin neuvottelemaan asiasta, koska sen kanta ei muutu.

Turkki on pitänyt esillä asekauppaa, jota monet maat ovat rajoittaneet sen kanssa. Niin ikään se on nostanut esille muun muassa Pohjoismaiden suhtautumisen terroristijärjestö PKK:hon, joka ajaa kurdien itsehallintoa.

Haavisto sanoi eduskunnan äänestyksen jälkeen tiistaina, että Suomi pitää PKK:ta terroristijärjestönä kuten muukin EU.

–  Noudatamme täsmälleen EU:n lainsäädäntöä tässä, hän sanoi.

Esille on noussut myös epäilyksiä siitä, kenen kanssa Turkki oikeastaan haluaa neuvotella ja mistä.

Turkki muun muassa osti aiemmin S-400-ilmapuolustusjärjestelmän Venäjältä, minkä jälkeen Yhdysvallat ilmoitti vuonna 2019 peruvansa F35-hävittäjien toimittamisen maahan.

Asiasanat

Menot