Uutiset

Strateginen samurai on sukua shakille

Samurai-lautapelillä on vähän tekemistä sotimisen kanssa, mutta taistella siinä kyllä saa. Sotiminen on henkistä laatua.

Pelaaja pyrkii taktikoimalla ulottamaan vaikutusvaltansa muinaisen Japanin kyliin ja kaupunkeihin. Jokaisella pelaajalla on käytössään samat niukat resurssit.

Nopaton peli etenee teoriassa vauhdikkaasti. Vuoroilla voi tehdä kerralla melko vähän – mikä ei tarkoita, että ne välttämättä olisivat lyhyitä. Jokainen päätös on painava ja valintojaan voi pelin edetessä joutua punnitsemaan tarkoin.

Sääntökirja on syytä lukea kunnolla. Alun kummastelun jälkeen säännöt aukeavat nopeasti ja peli on helppo omaksua.

Tavallaan Samurai on sukua shakille. Vastakilpailijan pelin etenemisen estäminen ja tämän liikkeiden hyödyntäminen omaksi eduksi ovat tärkeitä pelistrategian osia. Tyystin kirjoitukseton peli ylittää shakin tapaan myös kielimuurit.

Kukaan ei tipahda pelistä kesken kaiken, vaan kaikki ovat mukana loppuun asti. Jännitys säilyy, koska yksi ovela siirto voi muuttaa pelaajien voimatasapainon ratkaisevasti.

Pisteiden haaliminen ei ole aivan yksinkertaista, vaan siihen on useita vaihtoehtoja. Pisteisiin oikeuttavia nappuloita on kolmenlaisia, kaikki keskenään tasa-arvoisia. Voittaja ei useinkaan ole se, joka kerää eniten pistenappuloita.

Pelilauta näyttää hyvältä. Pelinappulat symboloivat sotilaskypäriä, riisipeltoja ja Buddha-patsaita – muinaisen Japanin kolmea säätyä: aatelistoa, maanviljelijöitä ja papistoa.

Pelin suositusikäraja on 10 vuotta, mutta se sopii pikemminkin aikuisille.

Feodaaliajan Japaniin sijoittuvaa Samuraita voi pelata 2-4 ihmistä. Ajastimen testiryhmän kolmella pelaajalla peli oli rivakka ja sai kaipaamaan uusintakierroksia. Maailman lautapelien top-100-listalla Samurai on sijalla 39. Syy on helppo ymmärtää: peli ei jätä sijaa moitteille.

Jan Salminen