Uutiset

Stressitön suomalaiskoulu ihastuttaa ranskalaisopettajaa

Ranskalainen englanninopettaja Alexandre Mexis on puolentoista viikon ajan tutustunut suomalaiseen kouluelämään Turengissa. Hän on vaikuttunut kokemastaan.

-Täällä koulussa ei ole stressiä. On epämuodollisempaa ja opettajat ovat itsenäisiä. Ei ole tarkastajia eikä kansallisia testejä, hän luettelee.

Silti – tai juuri sen takia – oppimistulokset ovat hyviä.

Pisa-menestys kiinnosti

Tietysti Mexiskin oli kuullut Suomen erinomaisista Pisa-tuloksista. Ne olivat syy siihen, että hän halusi tulla tutustumaan juuri suomalaiseen koulujärjestelmään.

Mexisin kaksiviikkoisen vierailun on mahdollistanut EU:n Comenius-apuraha. Sellaisesta mahdollisuudesta hän kuuli viime keväänä Virpi Löyttyniemeltä, Turengin koulun englannin opettajalta.

Löyttyniemeen Mexis törmäsi omassa kotikaupungissaan Fréjusissa, Ranskan Rivieralla. Löyttyniemi sattui olemaan siellä tutustumassa ranskalaiseen ystävyyskouluun yhdessä kolmen muun opettajan kanssa. Nämä muut olivat Puolasta, Italiasta ja Irlannista, ja vierailu oli Comenius-ohjelman rahoittama.

– Alexandren koulu ei ole meidän yhteistyökoulumme, mutta kävimme sielläkin ja siten tutustuimme toisiimme. Kerroin hänelle Comenius-apurahoista ja yhteistyöstä, ja hän innostui heti, Virpi Löyttyniemi kertoo.

Oppilaat ymmärtävät englantia

Niinpä Alexandre Mexis haki ja sai apurahan, ja toissa sunnuntaina hän lensi Ranskasta Suomeen. Heti seuraavasta päivästä lähtien hän on seurannut Turengin alakoulussa, miten Virpi Löyttyniemi opettaa englantia eri luokka-asteilla.

Comeniuksessa puhutaan job shadowingista, mutta Mexis ei pelkästään varjosta kohdettaan, vaan hän on myös osallistunut opetukseen.

-Aleksandr on kysellyt oppilailta asioita, ja oppilaat ovat puolestaan kyselleet häneltä, Löyttyniemi kertoo.

Mexistä ihmetyttää se, että Turengin koulussa hän pystyy keskustelemaan kaikkien opettajien kanssa, ja oppilaatkin ymmärtävät häntä. Ranskassa on toisin.

-Kun Virpi vieraili meillä, vain harvat meidän opettajat osasivat puhua englantia hänen kanssaan. Meillä on nuoriakin opettajia, jotka eivät pysty keskustelemaan englanniksi.

Englantia kyllä opetetaan kaikille, mutta monen ranskalaisen käytännön kielitaito jää ohueksi.

Filmien tekstitys edistää kielitaitoa

Pian Suomeen saavuttuaan Aleksandr Mexis keksi syitä siihen, miksi Suomessa osataan englantia.

-Tehän ette dubbaa filmejä, vaan kuulette ne alkuperäisäänityksinä. Ja lapset pelaavat englanninkielisiä tietokonepelejä.

-Pelkkä kouluopetus ei riitä hyvään kielitaitoon, Mexis päättelee.

Myös suhtautuminen englannin kieleen on Ranskassa erilaista kuin Suomessa. Pienessä maassa englannin hallinta on tärkeämpää kuin yli 60 miljoonan asukkaan Ranskassa, jossa kaiken lisäksi puhutaan yhtä maailmankielistä.

-Osa ranskalaisista on yhä sitä mieltä, ettei englannin osaaminen ole tärkeää. Tällaisia ihmisiä on kotikaupungissanikin, vaikka se on turistialuetta.

Viime viikolla Turengissa vieraili yhteensä 17 opettajaa neljästä eri maasta (Comenius-yhteistyön merkeissä, tietysti). Virpi Löyttyniemi kertoo, että he kaikki ihastelivat ja ihmettelivät suomalaisia englannin kielen oppikirjoja.

-Heille oli uutta se, että meillä on niissä mukana myös suomen kieltä. Näissä muissa maissa käytetään täysin englanninkielisiä kirjoja, jotka on tehtykin Britanniassa.

-Meillä kirjoista on paljon apua opetuksessa, hän lisää.

Kengättömyys luo kodikkuutta

Aleksandr Mexis on huomannut monia eroja ranskalaisen ja suomalaisen alakoulun välillä.

-Teillä oppitunnit ovat lyhyempiä ja välitunnit pidempiä. Meillä oppitunti kestää 55 minuuttia. Täällä ei pidetä kenkiä luokassa, mikä tekee tunnelmasta kodikkaan.

Merkittävä ero on myös se, että Ranskassa kouluviikko on nelipäiväinen. Viikonloppujen lisäksi myös keskiviikot ovat vapaapäiviä. Vastaavasti koulupäivät ovat pidempiä. Alakoululaisenkin päivä kestää puoli viiteen saakka iltapäivällä.

Koulupäivää pidentää myös kahden tunnin ruokatauko keskellä päivää. Noin kolmasosa koululaisista menee kotiinsa lounaalle, muut syövät lounaan koulun ruokalassa. Eikä mitä tahansa lounasta, vaan oikein kolmen ruokalajin aterian.

Jos Mexis saisi päättää, Ranskassakin käytäisiin koulua viitenä päivänä viikossa, ja ruokatauko olisi lyhyempi. Näin lapset pääsisivät ajoissa kotiin.

-Nykyinen järjestelmä on este harrastuksille. Tyttäreni harrasti ennen voimistelua, mutta se meni niin hankalaksi, että hän lopetti.

Ei ilmaista kouluruokaa

Ranskassa opettajia yleensä teititellään. Mexis kertoo, että yläkoulussa teititellään kaikkia opettajia, mutta alakoulussa osa opettajista sallii sinuttelun. Esimerkiksi häntä itseään alakoulun oppilaat saavat kutsua etunimeltä.

Aleksandre Mexis kehuu lyhyen kokemuksensa perusteella suomalaista koulusysteemiä niin, että lopuksi on pakko kysyä:

Mikä ranskalaisessa koulussa on parempaa kuin suomalaisessa?

Hän miettii hetken, ja sanoo: I’m sorry, en keksi mitään.

Sen jälkeen hän vielä huomauttaa, että Ranskassa perheet maksavat itse koulukuljetukset, kouluruoan ja osan kirjoistakin. (HäSa)