fbpx
Uutiset

STT joutui kiristyshaittaohjelmalla tehdyn hyökkäyksen kohteeksi – tekijä on ilmoittautunut nyt myös Tor-verkossa

Sama ryhmittymä on aiemmin ilmoittautunut myös konepajayhtiö Wärtsilään tehdyn verkkohyökkäyksen tekijäksi.
Hallitus esittää lisäbudjettiesityksessään, että STT:lle annettaisiin 1,5 miljoonan euron kertaluontoinen tuki uutistoimintojen turvaamiseen murrosvaiheessa. STT:n toiminnan rahoituksessa on ollut ongelmia asiakasmenetysten takia. Asiaan on etsitty ratkaisuja jo pidempään. Kuva: Jussi Nukari

Suomen Tietotoimistoon STT:hen kohdistunut verkkohyökkäys oli kiristyshaittaohjelmalla tehty isku, jonka tekijäksi on ilmoittautunut LV-niminen kyberrikosryhmittymä. Ryhmä julkisti tiedon myös pimeässä Tor-verkossa torstaina.

Vastaavan ryhmittymän on kerrottu olleen tekijänä myös konepajayhtiö Wärtsilään heinäkuussa kohdistuneessa hyökkäyksessä. LV-ryhmittymä pääsi Ylen mukaan käsiksi Wärtsilän laskutus- ja ostotietoihin, ja ryhmä mainitsee Wärtsilän myös blogissaan Tor-verkossa.

Hyökkääjä on esittänyt lunnasvaatimuksen STT:lle. Vastaavan päätoimittajan Minna Holopaisen mukaan vaateeseen ei ole vastattu. Lähdesuoja ei myöskään ole hänen mukaansa vaarantunut.

STT:hen kohdistui verkkohyökkäys viime viikolla perjantain vastaisena yönä, ja hyökkäyksen vuoksi STT ajoi alas osan järjestelmistään varotoimena. Hyökkäys huomattiin ja keskeytettiin vielä, kun se oli käynnissä.

LV-ryhmittymä väittää pimeässä verkossa julkaisemassaan blogikirjoituksessa, että ryhmittymä olisi saanut kaiken STT:n tiedon haltuunsa. STT:n toimitusjohtajan Kimmo Laaksosen mukaan väite ei pidä paikkaansa.

– Pystyimme pysäyttämään hyökkäyksen yöllä, ja olemme koko ajan kyenneet jatkamaan uutistoimintaamme, Laaksonen sanoo.

Helsingin poliisi tutkii asiaa tietomurtona ja tietojärjestelmän häirintänä. Esitutkinta käynnistettiin tällä viikolla.

Motiivina raha

Kiristyshaittaohjelmalla tehdyssä iskussa hyökkääjä esimerkiksi murtautuu kohteen tietojärjestelmään ja yrittää sinne ujutetun ohjelman avulla kaapata mahdollisimman paljon kohteelle arvokasta tietoa. Tämän jälkeen hyökkääjä lukitsee tiedon ja vaatii lunnaita, jotta uhri saa tiedot takaisin käyttöönsä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta kerrotaan, että kuluneen puolen vuoden aikana keskukselle on ilmoitettu 15 hyökkäyksestä, joissa epäillään käytetyn kiristyshaittaohjelmaa. Kyberturvallisuuskeskukselle ei kuitenkaan välttämättä ilmoiteta kaikista hyökkäyksistä.

Tietoturva-asiantuntija Aino-Maria Väyrynen Kyberturvallisuuskeskuksesta kertoo yleisellä tasolla, että vuodon kohdetta voidaan kiristää myös sillä, että yrityksen arkaluontoista tietoa julkistetaan. Toiminnan motiivina on Väyrysen mukaan raha, ja verkkoympäristössä kiinnijäämisen riski on pienempi kuin fyysisessä rikollisuudessa.

– Emme missään nimessä voi suositella, että rikollista liiketoimintaa tuetaan. Lunnaita ei pitäisi lähteä missään nimessä maksamaan, Väyrynen sanoo.

Tilauksena tai suoraan

Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntijoiden mukaan kiristyshaittaohjelmalla tehtyjä hyökkäyksiä voivat tehdä ryhmittyvät itse, mutta ne voivat olla myös tilaustyönä tehtyjä. Keskus ei kommentoi sitä, voiko hyökkäysten takana olla valtiollinen toimija.

– On toimijoita, jotka aktiivisesti itse etsivät uhrejaan, sanoo tietoturva-asiantuntija Juho Halttunen Kyberturvallisuuskeskuksesta.

Keskus ei ole kerännyt tietoa eri ryhmittymistä, mutta moni tietoturvallisuusalan yritys seuraa niitä. Ohjelmistoyhtiö Microsoftin toukokuussa julkaiseman tietosuojablogin mukaan verkkokiristystä tekevät kansainvälisesti useat eri toimijat, ja hyökkäyksiä voidaan tehdä myös alihankintana.

LV-ryhmittymä käyttää kyberturvayhtiö Secureworksin blogin mukaan omassa LV Ransomware -haittaohjelmistossaan pohjana vastaavaa koodia kuin mitä on käyttänyt REvil-nimellä kulkenut kiristysohjelmaryhmä. REvil on puolestaan BBC:n mukaan taustaltaan venäläinen ryhmä, joka on aiemmin joutunut viranomaisten operaatioiden kohteeksi.

Menot