Uutiset

STTK:n Antti Palola eläkeputken mahdollisesta poistamisesta: Uudistukset voimaan vasta muutaman vuoden kuluttua

Metsäteollisuus on STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä muutakin kuin muutama jättikonserni. Hän arvioi, että kaikki alan toimijat eivät ole innoissaan paikallisesta sopimisesta.
On vaikea nähdä, että pääsisimme hallituksen edellyttämään määrään ilman, että koskisimme jollakin tavalla työttömyysturvan lisäpäiviin, palkansaajien keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Kuva: Pekka Lassila
On vaikea nähdä, että pääsisimme hallituksen edellyttämään määrään ilman, että koskisimme jollakin tavalla työttömyysturvan lisäpäiviin, palkansaajien keskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Kuva: Pekka Lassila

Hallitus linjasi budjettiriihessään, että työmarkkinaosapuolet saavat neuvotella ikääntyvien työllisyyttä nostavista toimista keskenään. Jos valmista ei synny ensi kuun loppuun mennessä, niin hallitus tekee päätökset itse.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoo, että neuvottelut on aloitettu, tosin vielä kyse on ollut enemmänkin taustoittavista keskusteluista.

Hän korostaa, että vastaavanlaisia neuvotteluja käytiin myös silloin, kun päätettiin eläkeputken alaikärajan nostamisesta. Ikäraja nousi viime vuonna.

– Työmarkkinat kykenevät myös nopeisiin ratkaisuihin. Tästä ovat esimerkkeinä koronapaketit yksi ja kaksi, jotka saatiin rakennettua muutamassa päivässä viime keväänä.

Pakettien avulla yritysten lomautusmenettelyä helpotettiin ja toisaalta niillä parannettiin lomautettujen ja työttömien turvaa.

Rutkasti lisää töitä

Osapuolet ovat visaisen tehtävän edessä, kun niiden pitäisi saada aikaan malli, jolla yli 55-vuotiaiden työllisyyttä parannetaan. Tavoite on löytää esitys, joka toisi heille 10 000 uutta työpaikkaa.

– Uutta asetelmassa on se, että valtiovarainministeriön pitää todentaa, syntyykö esityksestä nuo tarvittavat uudet työpaikat.

Osapuolten vaihtoehdoista odotetaan mielenkiinnolla laskelmia.

– On vaikea nähdä, että pääsisimme hallituksen edellyttämään määrään ilman, että koskisimme jollakin tavalla työttömyysturvan lisäpäiviin.

Työttömyyspäivärahaa voit saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos on täyttänyt tietyn ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.

Toinen iso kysymys on se, toteutetaanko eläkeputken rukkaaminen tai mahdollinen poistaminen asteittain vain kertarysäyksellä.

– Tästä ei ole vielä keskusteltu. Teemme nyt erilaisia malleja ja katsomme, mihin ne johtavat.

Voimaan vasta myöhemmin

Palola pitää tärkeänä, että muutetaan järjestelmää sitten asteittain tai kertarysäyksellä, niin sitä koskevat uudistukset on pantava toimeen vasta koronakriisin helpottaessa.

– Näkemykseni on, että nyt tehdään valmisteleva työ ja uudistukset pannaan toimeen mahdollisesti muutaman vuoden päästä. Järjestelmä olisi muutettuna siinä vaiheessa, kun pandemia on ohi, ja Suomi olisi siirtynyt normaaliin aikaan ja uuteen nousuun.

Työnantaja on ajanut eläkeputken poistamista.

– Jos näin tapahtuisi, niin silloin tarvitsemme tasapainottavia elementtejä, jotka turvaavat ja vahvistavat ikääntyvän työntekijän asemaa.

Yksi tasapainottava keino voisi olla subjektiivinen oikeus osa-aikatyöhön.

Jos näitä elementtejä löytyy, niin Palolan mukaan on mahdollisesta, että osapuolet pystyvät muodostamaan yhteisen esityksen.

– Sellaisen, joka kelpaa myös hallitukselle.

Ukaasi Etelärantaan?

Palola on sitä mieltä, että hallitus heitti ukaasin Elinkeinoelämän keskusliiton suuntaan.

– Tasapainottavia elementtejä täytyy löytyä, jotta esitys saadaan aikaiseksi.

Hän myöntää, että eläkeputki on poliittisesti hankala hallitukselle.

– On puolueita, joille hanke on vaikea asia samoin kuin palkansaajajärjestöille.

Palola kertoo, että hän on saanut harvinaisen paljon yhteydenottoja yli 55-vuotiailta pienipalkkaisilta työttömiltä naisilta.

– He kysyvät, että miten ihmeessä voit kuvitella, että meille löytyisi töitä. Tilanne on huono ja vastaukseni heille on, että vaikka mitä tehtäisiinkin, niin heti ei synny työpaikkoja, eikä työllisyys lisäänny. Toisaalta uudistuksetkaan eivät astu heti voimaan.

Oliko loppuun asti harkittu?

Ay-liikettä on ravisuttanut Metsäteollisuus ry:n ilmoitus, jonka mukaan se irtautuu työehtosopimuksista. Se siirtää neuvottelut työehdoista yritysten ja henkilöstön välillä käytäviksi.

Palolan mukaan ilmoituksen ajankohta oli yllätys, vaikkakin merkkejä tällaisesta on ollut ilmassa.

– Tietysti mietityttää, lähteekö kehitys leviämään muille toimialoille. Arvioni on, että kovin moni toimiala ei tähän lähde.

Hän miettii myös sitä, kuinka loppuun asti metsäteollisuuden päätös oli harkittu.

– Työantajapuoli on pitkään ollut sitä mieltä, että Suomessa on aivan liikaa työehtosopimuksia.

Tämä malli tarkoittaa sitä, että sopimusten määrä moninkertaistuu, kun sopimukset viedään paikalliselle tasolle.

Hän muistuttaa, että metsäteollisuus on muutakin kuin muutama iso konserni.

– Ovatko pienet yksiköt aidosti sitä mieltä, että ne haluavat tehdä paikallisesti sopimukset? Ajatellaanpa vaikkapa pientä sahaa. Uusi käytäntö tarkoittaa aikamoista työmäärää. En ole ihan vakuuttunut, että kaikki olisivat kovin innoissaan tästä.

Hän jatkaa, että ovathan monet jo ilmoittaneet, etteivät lähde tällaiseen järjestelmään.

– On arvioitu, että yritykset ovat niin pieniä, jolloin resurssit eivät riitä.

Palolan mukaan keskusjärjestössä arvioidaan tilannetta nyt kaikessa rauhassa.

– Jos sopiminen viedään paikalliselle tasolle, niin se tarkoittaa sitä, että meillä on edelleen liitot, jotka tekevät sopimuksia. Jos ajatus on ollut se, että halutaan ay-liikkeestä eroon, niin ei se tällä konstilla onnistu.

Hän ennustaa, että jatkossa järjestäytymisen tärkeys korostuu entisestään.

– Emme ole hermostuneita tai peloissamme. Jonkin verran täytyy muuttaa toimintatapojamme ja terävöittää edunvalvontaa. Uskon niin, että ne yritykset, joissa on korkea järjestäytymisaste, pärjäävät parhaiten.

Päivän lehti

30.10.2020

Fingerpori

comic