Uutiset

STTK:n mielestä irtisanomislakiesitys antaa edellytykset lopettaa työtaistelutoimet – keskusjärjestö ei edelleenkään hyväksy lain tavoitetta

Jäsenliitot päättävät työtaistelutoimien lopettamisesta itse.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on suhtautunut kielteisesti työtaistelutoimien jatkamiseen sen jälkeen, kun lakiesitys on nyt annettu eduskunnalle.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä hallituksen esitys irtisanomislaiksi luo edellytykset työtaistelutoimien lopettamiseksi. STTK:n jäsenliitot päättävät niistä kuitenkin itse.

Osa jäsenliitoista kuten Tehy, Super ja Pro ovat ainoastaan keskeyttäneet työtaistelutoimet.

STTK:n puheenjohtava Antti Palola ei ole pitänyt viisaana järjestää työtaistelutoimia hallituksen esitystä käsittelevää eduskuntaa kohtaan. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus antoi esityksensä työsopimuslain muuttamisesta eduskunnalle viime torstaina.

STTK:n hallitus keskusteli esityksestä maanantaina. STTK ei edelleenkään hyväksy henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä, koska se ei usko sen parantavan työllisyyttä.

Maan hallitus kutsui lokakuun lopulla työmarkkinajärjestöt käymään läpi muutetun irtisanomislakiesityksen perusteluja yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa. Kolmikantavalmistelu oli Palolan mukaan hyvä asia, mutta STTK ei kuitenkaan kuitannut sen tulosta.

– Totesimme ainoastaan, että työryhmän työ päättyi toimeksiannon ja ajan puitteissa. Merkittäviin muutoksiin irtisanomisten oikeuskäytännössä emme usko, Palola sanoo.

Tehy ja Super ilmoittivat viime viikon tiistaina, että toisin kuin julkisuudessa oli esitetty, irtisanomislain perusteluista ei ollut olemassa kolmikannassa valmisteltua yksimielistä esitystä.

– Lain perusteluissa oli yhä isoja ongelmia etenkin naisvaltaisten alojen kannalta, huomauttivat SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola ja Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

SuPerin ja Tehyn mukaan irtisanomislain pykälä kyllä oli hyväksyttävissä, mutta lain perusteluihin oli kopioitu samat ongelmat, jotka olivat siinä jo aiemmin.

ERTO vetoaa kansanedustajiin

STTK:lainen toimihenkilöliitto ERTO ilmoitti maanantaina, että sen mielestä hallituksen ajaman irtisanomislain perustelut eivät toimi. Liiton mielestä lain esityöt osoittavat, että lakimuutoksen työllisyysvaikutukset ja muutokset työsuhdeturvaan ovat edelleen epävarmat ja epäselvät.

ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen vetosi maanantaina kansanedustajiin, jotta nämä eivät hyväksyisi lakimuutosta.

– Olen oletettavaa, että heinäkuun alussa 2019 voimaantuleva lakimuutos saa aikaan loppuvuodesta 2019 satojen työsuhteiden irtisanomisen. Tästä seuraa oikeudenkäyntien tsunami, ja todellisia voittajia ovat vain juristit, hän pelkää.

Aaltosen mukaan hallituksen esitys aiheuttaa myös sen, että työpaikasta pois halutessaan on kannattavampaa tulla irtisanotuksi kuin irtisanoutua itse, koska työttömyysturvan karenssi on silloin lyhyempi. Lakia pitäisikin hänen mielestään eduskunnassa muuttaa niin, että karenssi olisi aina sama.

Lakiesitys annettiin torstaina

Hallitus antoi viime torstaina eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan henkilöperusteisissa irtisanomisissa on nykyistä enemmän huomioitava työnantajan henkilöstömäärä.

Hallitus joutui palkansaajajärjestöjen vastustuksen takia luopuman aikeistaan, että laissa olisi määritelty irtisanomisten helpottamisen koskevan alle 20:n tai alle kymmenen työntekijän yrityksiä.

Hallituksen esityksen tavoitteena on madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä.

Irtisanomisperusteena voitaisiin pitää työsuhteen velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Vastaantulona hallitus esittää, että työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli niin sanottua karenssia lyhennetään 90 päivästä 60 päivään, jos työnantaja irtisanoo työntekijän henkilöön perustuvista syistä.