Uutiset

STTK:n pomo Palola ei ole yksin uudistamassa sovittelujärjestelmää – SAK:n Eloranta puhui asiasta jo viime vuonna

Työntekijöiden keskusjärjestöjohtaja neuvoo poliitikkoja olemaan sotkeutumatta työmarkkinaneuvotteluihin. Nyt on koettu valitettavia esimerkkejä.
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan tänä syksynä on saatu valitettavia esimerkkejä poliitikkojen sekaantumisesta työmarkkinaneuvotteluihin. Kuva: Markku Uhari / Arkisto
STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan tänä syksynä on saatu valitettavia esimerkkejä poliitikkojen sekaantumisesta työmarkkinaneuvotteluihin. Kuva: Markku Uhari / Arkisto

Ammattikeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää työmarkkinoiden sovittelujärjestelmän uudelleenarviointia nyt kesken olevan neuvottelukierroksen jälkeen.

– Sitten on hyvä istua alas ja käydä pohdinta siitä, onko tämä meidän nykyinen sovittelijainstituutiomme ookoo. Kentältä tulee viestiä tyytymättömyydestä nykyiseen järjestelmään, hän sanoo.

Järjestönsä edustajistossa torstaina puhuneen Palolan mukaan yhteen henkilöön keskittyvä sovittelujärjestelmä ei välttämättä ole paras mahdollinen Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa.

Palola ei ole yksin sovittelujärjestelmän päivittämisajatustensa kanssa.

Toisen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti Lännen Median haastattelussa (1.9.2018) merkittävää uudistusta työehtoriitojen sovittelujärjestelmään. Elorannan mielestä nykyinen yhden sovittelijan malli voitaisiin korvata mallilla, jossa sovittelijoita olisi kaksi. Samalla sovittelijan toimenkuvaa laajennettaisiin.

Lakot viestivät epäonnistumisesta

STTK:n Palolan mukaan syksyn työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi.

Hän muistuttaa naapurimaamme Ruotsin toisenlaisesta sovittelumallista. Siellä toimii niin sanottu medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä.

– Se on huomattavasti paremmin resursoitu ja se pystyy tuottamaan myös taloudellista dataa sovittelijan tueksi.

Palola sanoo, ettei ajatus sovittelijajärjestelmän uudistamisesta kumpua nykyisen valtakunnansovittelijan Vuokko Piekkalan tekemisistä työssään.

– Olihan se tosin erikoinen episodi, kun postikiistassa muodostettiin tämä neljän selvittäjän ryhmä. Kyllähän se kertoo siitä, että pitääkö meidän pohtia tätä instituutiota perusteellisemmin läpi, hän arvioi.

SAK:n Eloranta perusteli viime syksynä tarvetta sovittelujärjestelmän uudistamiselle on muun muassa sillä, että yhden viranhaltijan varassa toimiva järjestelmä on haavoittuvainen.

Hän käytti esimerkkinä sitä, että nykyisen valtakunnansovittelijan edeltäjä Minna Helle siirtyi kesken kauden Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi. Helteen arveltiin käyneen neuvotteluja uudesta työpaikasta samaan aikaan, kun sovittelut työmarkkinoilla olivat käynnissä.

Poliitikot pysykööt erossa

Kuluneena syksynä on STTK:n Palolan mukaan jälleen kerran saatu valitettavia esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun poliitikot sotkeutuvat työmarkkinaneuvotteluihin.

– Ymmärrämme talouteen ja työllisyyteen liittyvät puolueiden motiivit, mutta neuvon silti politiikkoja pysymään erossa työmarkkina-asioista. Vuoropuhelua toki tarvitaan, koska maailman ja työmarkkinoiden muutos kiihtyy. Kolmikantainen valmistelu turvaa vuoropuhelun ja sen kautta luottamuksen päätösten oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen.

Myös ammattiyhdistysliikkeen liiallinen sotkeutuminen puoluepolitiikkaan voi järjestöjohtajan mielestä olla ongelma.

– Jäsen ei välttämättä halua ammattiliitoltaan poliittista kannanottoa vaan turvaa ja tasapainoa työhönsä ja arkeensa. Siitä hän meille maksaa, Palola muistutti edustajistolleen.

Vientivetoisen mallin rinnalla työnantajat haluavat lisätä paikallista sopimista. STTK:lle tämä käy, kunhan se tapahtuu hallitusti työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.

– Muuttuvassa työelämässä olisi paljonkin paikallisesti sovittavaa esimerkiksi työaikojen, työhyvinvoinnin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen osalta. Jos työnantajat haluavat ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset, se ei meille käy.

Päivän lehti

29.1.2020