Kolumnit Uutiset

Stubb vähättelee kuten Katainen aikoinaan

EU:n Venäjän vastaisilla talouspakotteilla ei ole suurta vaikutusta Suomen taloudelle.

Näin vakuutti pääministeri Alexander Stubb (kok.).

Kun poliitikko vähättelee tähän tyyliin, kannattaa varautua pahempaan.

Kansakunnan kestomuistissa on Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi kuuden vuoden takaa. Silloinen pääministerimme Jyrki Katainen (kok.) vakuutteli, ettei kriisi koske juurikaan Suomea.

Totuus oli täysin päinvastainen. Kansantuote putosi seuraavana vuonna 8,3 prosenttia, kun maailmankauppaan iski kysyntälama. Erityisesti koneiden ja laitteiden kysyntä romahti, eli juuri niiden tuotteiden, joiden varassa Suomen ulkomaankauppa paljolti lepäsi.

Ennen romahdusta poliitikot lähes laidasta laitaan totesivat, ettei Suomen taloudessa ole heikkouksia. Vahvasti plusmerkkinen vaihtotase ja julkisen talouden ylijäämä sokaisivat näkemästä kilpailukykymme nopeaa rapautumista ja julkisten menojen nousua tuplasti talouskasvua nopeammin.

Oivan esimerkin poliitikkojen puheiden ja todellisuuden ristiriidasta kertoo myös pääministeri Harri Holkerin julistus vuonna 1987.

Hän hehkutti tuloerojen pienuutta, luokkayhteiskunnan häviämistä ja hallittua rakennemuutosta.

Neljä vuotta myöhemmin Suomen talous tarpoi umpisuossa, työttömyys ja ulkomaanvelka räjähtivät käsiin. Suomi oli joutumassa IMF:n hoteisiin kuten Kreikka nyt.

Rakennemuutos, kuten rahamarkkinoiden vapauttaminen, tapahtui täysin hallitsemattomasti.

Tuon jälkeen tuloerot ovat Suomessa kasvaneet nopeammin kuin EU-maissa keskimäärin. Samalla meille on muodostunut pysyvästi köyhien ja syrjäytyneiden luokka.

Onko Stubbin tarkoitus nyt vain rauhoitella kansalaisia tai puhuuko hän vasten parempaa tietoa?

Toki pääministerin tehtävänä on rauhoitella kansalaisia.

Totuus on se, ettei pakotteiden vaikutuksista voi sanoa varmasti kukaan. Täysin arvailujen varassa kun ovat muun muassa Venäjän vastareaktiot.

Venäjä voi rajoittaa esimerkiksi elintarvikkeiden tuontia. Se näkyisi välittömästi Stockmannin, SOK:n ja Keskon ja Valion tuloksissa. Myös teknologian, koneiden ja laitteiden vientiin voi tulla esteitä.

Vaikeaa on arvioida sitäkin, miten vaikuttaa kielto valtio-omisteisten venäläispankkien rahanhankinnasta Euroopassa.

Jo nyt ruplan kurssin romahdus on heikentänyt merkittävästi rajakauppaa ja vähentänyt kaksinumeroisin prosenttiluvuin venäläisturistien määrää.

Ratkaisevaa on se, miten pitkään kriisi jatkuu ja sen myötä pakotteet ja pakotteiden vastatoimet.

Kaikkien intresseissä on nopea sopuun pääsy. Siihen on kuitenkin vaikea uskoa. Pikemminkin vaarassa on kriisin kärjistyminen ja pitkittyminen.

Päivän lehti

22.9.2020

Fingerpori

comic