Uutiset

Sukellusvenejahti: Ruotsin puolustusministeri väläytti heti yhteisiä merivoimia

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist, puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Allan Widman vastasivat tiistaina Ruotsin parlamentissa kansanedustajien kysymyksiin Ruotsin armeijan vahvistamisesta, kun tieto Suomen sukellusvenejahdista levisi julkisuuteen.

Suomen tapaus nousi tilaisuudessa isoksi puheenaiheeksi, kertoo ruotsalaislehti Expressen.

Sosialidemokraattien Peter Jeppsson kysyi Hultqvistilta, voisiko Ruotsi hankkia tulevaisuudessa aseita yhdessä Suomen kanssa.

– Olemme sanoneet, että kehitämme yhteisiä merivoimien joukkoja, puolustusministeri Hultqvist kertoi lehdelle.

Hultqvist painotti, että Ruotsilla ja Suomella on isoja mahdollisuuksia mennä puolustusyhteistyössään paljon nykyistä pidemmälle.

Expressen kertoi, että Widman esitteli ruotsalaisen FOI-instituutin (Totalförsvarets forskningsinstitut) arviota Venäjän muodostamasta kasvavasta sotilaallisesta uhasta.

– Putin valmistaa maataan ja kansaansa sotaan: kuumaan tai kylmään, Widman sanoi.

Suomen aseellinen auttaminen saa Ruotsissa vankkaa kannatusta

Lännen Median selvityksessä kävi pari viikkoa sitten ilmi, että ruotsalaiset poliitikot kannattavat Suomen sotilaallista auttamista myös mahdollisessa sotatilanteessa.

– Meillä on solidaarisuuslauseke, joka velvoittaa avunantoon, jos jotain vakavaa sattuisi jossain EU-maassa tai Pohjoismaissa. Se on tarpeeksi hyvä syy, että Ruotsi voisi auttaa myös virallista tietä, jos jotain niin vakavaa sattuisi, Widman painotti LM:n haastattelussa. (15.4.)

Sisältäisikö virallinen apu myös aseellista apua?

– Kyllä. Ruotsin puolustusvoimat sai edellisen hallituksen aikana tehtäväkseen selvittää, millä tavoin apua voitaisiin antaa, Widman paljasti.

LM:n toteuttama kysely vahvisti, että Suomen sotilaallinen tukeminen kriisitilanteessa saa ruotsalaisilta poliitikoilta vankan kannatuksen.

Kysymykseen vastasi Ruotsin eri puolueista 52 kansanedustajaa ja 5 europarlamentaarikkoa. Vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että Ruotsin pitää antaa Suomelle voimakasta poliittista tukea ja tarvittaessa sotilaallista apua, jos Suomi on vaarassa joutua tai joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.

Oletuksena kysymyksessä oli, että maat eivät ole erikseen solmineet puolustusliittoa.

Kysymyksiä käsiteltiin myös Ruotsin ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa, jossa päätettiin, että suhteista Suomeen vastaava sosialidemokraattien Pyry Niemi ilmaisisi yhteisesti valiokunnan linjan.

– Jos jokin muu maa tulee Suomen rajalle, niin luultavasti seisomme siellä suomalaisten kanssa. Ulkoasiainvaliokunnassa koetaan, että se on aito mahdollisuus, Niemi arvioi Lännen Medialle.

”Suomi ei ole sotilaallisesti liittoutumaton”

Widmanin mielestä Ruotsi ja Suomi eivät enää ole kriisitilanteissa toisiinsa nähden sotilaallisesti liittoutumattomia maita. Hän pitää jo nykyistä ja entisestään syventyvää sotilasyhteistyötä maita velvoittavana kaikissa aseellisissa konflikteissa.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen johtaja Juhana Aunesluoma piti Widmanin antamaa arviota poikkeuksellisena avauksena ja piti epätodennäköisenä sitä, että apulupaus olisi ollut puolustusvaliokunnan puheenjohtajan yksityisajattelua.

– Ruotsi saattaa olla antamassa Suomelle turvatakuita, tai niistä on jo voinut olla puhetta maiden välillä, Aunesluoma pohti vahvojen signaalien taustaa. (LM 16.4.)

Aikanaan EU:ssa linjattiin, että ”jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin YK:n peruskirjan 51. artiklan mukaisesti”.

Suomen ja Ruotsin vaatimuksesta korostettiin sitä, että kirjaus ”ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen”.

– Lauseke on periaatteessa hyvin velvoittava, mutta sen sisällön tarkempi määrittely jää Naton ulkopuolisten EU-maiden vastuulle, sillä ne eivät ole Naton 5. artiklan suojassa. Olisi kiinnostavaa tietää, ovatko suomalaiset keskustelleet jo salaisesti lausekkeen sisällön määrittelystä ruotsalaisten kanssa, Aunesluoma totesi tuolloin.

Puolustusministeri Hultqvistin tiistainen kommentti antaa lisätukea arvioille, joiden mukaan Suomi ei enää ole sotilaallisesti liittoutumaton maa.

 

Asiasanat

Päivän lehti

9.4.2020