Uutiset

Suojelupoliisi: Ääriliikkeissä on satoja aktiivijäseniä Suomessa – tämän takia kaikkia liikkeitä ei vaadita lakkautettaviksi

Poliisihallitus ei toistaiseksi kerro, kaavaileeko se nostavansa oikeuskanteita muita Suomessa toimivia järjestöjä kohtaan. Hovioikeus pui parhaillaan, saako Pohjoismainen vastarintaliike jatkaa toimintaansa.
Poliisihallitus on vaatinut Pohjoismaista vastarintaliikettä lakkautettavaksi vuodesta 2017 lähtien. Juttua puitiin Turun hovioikeudessa elokuussa.

Poliisihallitus voi vaatia kanteella lakkautettavaksi vain riittävän järjestäytyneen yhteisön, jos sen arvioidaan toimivan oleellisesti hyvän tavan tai lain vastaisesti.

Poliisitarkastaja Timo Kilpeläisen mukaan järjestäytynyt yhteenliittymä tarvitaan, jotta yhdistyslakia voi soveltaa.

Poliisihallitus alkoi viime vuonna ajaa oikeudessa avoimesti kansallissosialistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Suomen-osastoa (PVL) lakkautettavaksi oikeuskanteella. Turun hovioikeus parhaillaan pui ratkaisuaan juttuun, jonka pääkäsittelyt pidettiin elokuun lopussa.

Kilpeläinen lisää Lännen Medialle, että poliisin ääriliikkeiksi luokittelemien järjestöjen järjestäytymisasteissa on suuria eroja.

– Silloin kanteen kohdistaminen on vaikeaa, sanoo Kilpeläinen.

Suojelupoliisista (Supo) puolestaan kerrotaan LM:lle sähköpostitse, että äärioikeisto on pääsääntöisesti äärivasemmistoa järjestäytyneempää.

Syyttäjä voi myös vaatia lakkautusta

Oikeudenkäynnit, joissa vaaditaan yhdistyksen lakkauttamista, ovat Suomessa harvinaisia.

Kilpeläinen ei kommentoi, kaavaileeko Poliisihallitus uusien kanteiden jättämistä muita järjestöjä kohtaan.

Pohjoismaista vastarintaliikettä kohtaan nostettu kanne on ensimmäinen vastaava vuosikymmeniin Suomessa, joskin syyttäjät ovat oikeudessa voineet vaatia lakkautettaviksi yhdistyksiä esimerkiksi järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien oikeudenkäyntien yhteydessä.

Yksi tällainen oikeusjuttu oli vireillä Päijät-Hämeessä vuonna 2015, kun syyttäjä vaati lakkautettavaksi yhdistystä, jonka se katsoi liittyvän Cannonball MC -liivijengiin. Hovioikeus hylkäsi lakkautuskanteen.

Rekisteröimättömänä yhdistyksenä toimivan PVL:n edustajat ovat oikeudessa kiistäneet toimivansa vastoin hyviä tapoja, ja he ovat vastustaneet lakkautusvaatimusta. PVL:n Suomen-osaston valtuuston puheenjohtaja Antti Niemi sanoi elokuussa hakevansa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, jos hovioikeus lakkauttaa vastarintaliikkeen.

Supo: katuväkivalta turvallisuusriski

Ääriliikkeitä seuraavan Suojelupoliisin tietojen mukaan liikkeissä toimii muutama sata jäsentä Suomessa. PVL:n Supo lukee ääriliikkeeksi, minkä järjestön edustajat kiistivät oikeudessa elokuussa. Äärivasemmistossa toimii Supon mukaan puolestaan joitain kymmeniä aktiiveja.

Supo kertoo tarkkailevansa järjestöissä ensisijaisesti sitä, voivatko liikkeet vaarantaa kansallista turvallisuutta, ei sitä, millaista politiikkaa ne ajavat tai edustavat. Turvallisuusvaaraa syntyy esimerkiksi katuväkivallasta, jota voi ilmetä mielenilmausten yhteydessä.

Kilpeläinen Poliisihallituksesta tarkentaa, että järjestöjen väkivaltapotentiaali vaikuttaa paljon poliisin kiinnostukseen.

Poliisihallitus ei tarkemmin kommentoi Pohjoismaista vastarintaliikettä koskevaa kannetta vielä, kun jutun oikeuskäsittely on kesken.

Kilpeläinen kuitenkin kertoo oikeuden ratkaisun vaikuttavan paljon siihen, miten Poliisihallitus suhtautuu vastaaviin tapauksiin Suomessa. Hovioikeuden on määrä antaa ratkaisunsa syyskuun loppuun mennessä.

Lakkautuskanteet harvinaisia

Yhdistyslain mukaan yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen.

Lakkautusta voi vaatia syyttäjä, Poliisihallitus tai joku yhdistyksen jäsenistä. Lakkautuksen vaihtoehtona yhdistykselle voidaan oikeudessa antaa varoitus.

Oikeudessa lakkautusta arvioidaan usein siitä, miten yhdistyksen lakkauttaminen soveltuu yhteen perustuslain suojaamien kokoontumisvapauden ja sananvapauden kanssa.

Suomessa on PVL-kannetta vastaavalla tavalla vaadittu äärioikeistolaisia järjestöjä lakkautettaviksi 1970-luvulla.