Kolumnit Uutiset

Suojeluskuntaa olisi tarvittu tällä kertaa valtiota vastaan

Eteläpohjalaisen Jalasjärven ajoi perikatoon eli torstaina hallituksen määräämään pakkoliitokseen, ei kunnan päättäjien hulttiomainen rahankäyttö, vaan heidän hyväuskoisuuteensa ja valtiovallan häikäilemättömyys.

Jalasjärveä ei liitetä virallisesti pakolla naapurikaupunki Kurikkaan, vaan muodollisesti kuntien yhteisestä esityksestä. Asiallisesti ottaen tämäkin liitos on puhdasverinen pakkoliitos. Asiaa halutaan kaunistella, ja media menee vipuun kuin pässi narussa.

Kuntaliitosta ei tee tippaakaan vapaaehtoiseksi se, että Jalasjärven kunnanvaltuusto on äänestyksen jälkeen valinnut kahdesta pahasta pienemmän.

Nyt tiedän, miltä lammilaisistakin tuntui, kun kotipitäjä pyyhkäistään kartalta. Olen parkaissut tähän maailmaan 54 vuotta sitten Kurikan synnytyslaitoksella. Siihen siteeni Kurikkaan jäävätkin, mitä nyt vähän isompana poikana rajan takana viinakaupassa käytiin ja Mietaalla tansseissa.

Yksi lievä jäynä vähän lohduttaa. Suuri ja mahtava Seinäjoki jää nuolemaan näppejään. Jalasjärvi olisi ollut sille pitkän päälle erinomaisen arvokas lisä.

Jalasjärveläiset kääntyivät kuitenkin tasaveroisemman Kurikan puoleen niin epävirallisessa kansanäänestyksessä kuin valtuustossakin. Oikeasti Seinäjoki olisi ollut paljon luontevampi suunta ja ratkaisu paljon pidemmälle.

Eurooppaan nyttemmin karannut kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) määräsi Jalasjärven kriisikunnaksi sillä perusteella, että kunnan talous on heikko. Virkkusen aikaisempi ministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö päätti Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen valtionosuuksien 35 miljoonan euron takaisinperinnästä.

Perintä käänsi kunnan ylijäämät 15 miljoonan euron alijäämäksi eli kriisikuntahan siitä tuli, kun niin haluttiin. Valtio oli aikoinaan myöntänyt valtionosuudet, sama viranomainen oli valvonut rahojen käyttöä ja päätti myös rangaistusluonteisesta takaisinperinnästä.

Kunnan ainoa virhe on se, että aikuiskoulutuskeskus on ollut kunnan omistama ja vastuulla. Yhtiöitys olisi pelastanut.

Valtiota ja sen edustajien käyttämää esivaltaa on opittu etenkin lakeuksilla kunnioittamaan. Jalasjärven pakkoliitos ei ole omiaan kohottamaan kansalaisten uskoa oikeudenmukaisuuden toteutumiseen valtion hallintoelimissä, oikeusjärjestelmässä tai muissa valtion laitoksissa.

Itsenäisen Suomen ensimmäinen jalkaväen joukko-osasto, Suomen Tasavallan Vartiosto, perustettiin tammikuussa vuonna 1918 Jalasjärvellä. Runkona oli paikallinen suojeluskunta.

Vartioston muistomerkki on kulttuuritalo Wilholan pihassa. Samainen vanha puurakennus on palvellut niin suojeluskuntatalona kuin pitkään kunnantalonakin.

Suojeluskuntakaan olisi tuskin riittänyt kunnan turvaksi, kun venäläistä sotaväkeäkin isommat voimat jyräsivät.