Uutiset Helsinki

Suomalainen kasvihuoneala ei enää ole öljysyöppö, mutta turpeen kohdalla on vielä skarppaamista

Asiantuntija: Eri maiden samoja tuotteita vaikea verrata ilmastonäkökulmasta
Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön tuotantokasvihuoneessa kasvatetaan tomaatteja. Ne kuljetetaan myyntiin Hämeenlinnan seudun kauppoihin. Kuva: TA terho aalto
Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön tuotantokasvihuoneessa kasvatetaan tomaatteja. Ne kuljetetaan myyntiin Hämeenlinnan seudun kauppoihin. Kuva: TA terho aalto

Kasvihuoneessa kasvatetun kotimaisen kurkun, tomaatin ja salaatin hiilijalanjälki on kutistunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Näin kertoo tuore tutkimus, jonka teetti Kauppapuutarhaliitto ja toteutti Luonnonvarakeskus (Luke).

Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen sanoo, että alalla tulos ei ole yllätys.

–  Me olemme tehneet työtä tämän eteen. Mutta onhan se iso asia, että suomalaisten kasvihuonetomaattien hiilijalanjälki on puolittunut.

Jalkanen kertoo, että ala teetätti vastaavan tutkimuksen Lukella, silloisella MTT:llä, vuonna 2013. Hänen mukaansa kyseessä oli ensimmäinen Suomessa tilattu kasvihuonevihannesten hiilijalanjälkitutkimus.

–  Nyt me halusimme nähdä, miten muutokset toiminnassamme ovat vaikuttaneet hiilijalanjälkeen.

Kuvituskuva: Anja Filppula

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tavoitteena oli muun muassa laskea koko tuotantoketjun ilmastovaikutus suomalaiselle kasvihuoneessa tuotetulle tomaatille, kurkulle ja salaatille sekä arvioida sen kehitys aikavälillä 2004–2017

Tuloksista ilmenee, että kaikkien tutkittujen tuotteiden ilmastovaikutukset olivat alentuneet vuoteen 2004 nähden merkittävästi: tomaatin 61 prosenttia, kurkun 45 prosenttia ja salaatin 18 prosenttia. Koko tuotantoalan ilmastovaikutus oli laskenut 56 prosenttia vuodesta 2004.

Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri painottaa, että tärkeintä on, että hiilijalanjälki per tuotekilo on laskenut merkittävästi.

Jalkasen mukaan kasvihuoneviljelijöiden parissa ei esiinny muutosvastarintaa, vaan useimmat ovat siirtyneet ympäristöystävällisempiin energiamuotoihin sekä sähkön että lämmön tuotannossa.

–  Kun moni tekee samaa asiaa yhtä aikaa, niin tulee tällaista jälkeä, Jalkanen sanoo.

 

Pieni vesijalanjälki Suomen valttikortti

 

Luken Katajajuuri kertoo, ettei ole helppoa verrata eri maissa tuotettujen samojen tuotteiden hiilijalanjälkiä, koska eri maiden tutkimuksissa on vaihtelua. Suomessa kasvihuonetuotteiden energiantuotannon hiilijalanjälki on aivan keskeinen tekijä, kun taas Välimeren maissa hiilijalanjälki aiheutuu muista tekijöistä.

Toisaalta Suomessa kasvihuoneiden vesijalanjälki on murto-osa esimerkiksi Espanjan vastaavasta.

–  Jos pitää yleistää, ei voi sanoa, että Suomessa tuotettu kasvihuonevihannes olisi vähemmän ilmastoa kuormittavaa kuin muissa maissa, mutta voidaan sanoa, että Suomessa hiilijalanjälki on nyt puolitettu ja keskimäärin kasvihuonetuotannon hiilijalanjälki on jo paljon lähempänä Välimeren alueenkin tuotantoa.

 

“Toivon, ettei tuotteitamme enää boikotoida”

 

Katajajuuri huomauttaa, että parhaat tilat Suomessa pääsevät jo samalle hiilijalanjälkitasolle kuin Välimeren maissa. Lisäksi Suomessa ollaan hänen mukaansa paremmassa tilanteessa myös esimerkiksi torjunta-aineiden käytössä ja työntekijöiden oikeuksissa.

Arkistokuva: Pekka Rautiainen

Hän myös sanoo, että hiilijalanjälkeä suomalaisissa kasvihuoneissa voidaan vielä pienentää tämänhetkisestä reilusta kahdesta kilosta noin puoleen kiloon.

Yksi yllätys Lukelle oli turpeen suhteellinen kasvu lämpöenergialähteenä. Katajajuuri sanoo voineen käydä niin, että turpeen aiheuttamia merkittäviä kasvihuonepäästöjä energiakäytössä ei ole painotettu tarpeeksi.

Kauppapuutarhaliiton Jalkanen sanoo toivovansa tulosten tekevän selväksi, ettei suomalainen kasvishuoneala enää ole öljysyöppö.

–  Öljyn käyttö energialähteenä on pudonnut kymmenykseen vuodesta 2007. Toivon, ettei tuotteitamme enää boikotoida öljyn vuoksi. STT