Uutiset

Suomalainen syrjitty kielivähemmistö

Suomalainen viittomakieli on yksi maamme vähemmistökielistä, jonka perustuslailliset oikeudet turvattiin niinkin myöhään kuin vuonna 1995. Viittomakielen oikeudellisen aseman kohentumisesta huolimatta, konkreettisia toimia viittomakielisen informaation lisäämiseksi on ollut hyvin niukasti, eikä sen määrä verkossa ja medioissa ole kehittynyt tarpeen tasolle.

Viittomakielistä informaatiota tulisi olla saatavilla vähintään kansalaiselle keskeisten perustietojen osalta. Tulkkipalvelu mahdollistaa pientä marginaalista hienosäätöä tiedonsaamiselle, mutta ei korvaa äidinkielelle tuotettua tiedonvälitystä.

Vasta kattavalla julkisten palvelujen viittomakielisellä informaatiotarjonnalla voidaan edistää viittomakielisten toiminnallista ja kielellistä tasa-arvoa perustuslain tarkoittamalla tavalla.

Suomalaisten viittomakielisten kuurojen yhteiskuntaan osallistumisen perusedellytyksenä on riittävä tiedon- ja palvelujen saanti omalla äidinkielellä, kuten muillakin suomalaisilla.

Viittomakielisille ääneen perustuva informaatio ei ole saavutettavissa, joten se on tarjottava visuaalisessa muodossa, viitottuna.

Nykytekniikalla on yksinkertaista ja häiriötöntä sijoittaa ”viittoja” samaan televisiokuvaan, kuten mm. vaalien alla on joskus tehty.

Yleisradiolla, muista kanavista poiketen, on säännöllistä viittomakielistä ohjelmaa, joskin vain viiden minuutin päivittäinen lähetys ja niiden laajempi kooste viikonlopulla. Yleisradion viittomakieliset lähetykset ovat nähtävissä myös heidän verkkosivuillaan.

Tekstitys, joka viittomakieliselle on usein ”vierasta kieltä”, antaa silti paremman mahdollisuuden informaation ymmärtämiselle kuin äänellisesti tuotettu.

Kotimaisten ohjelmien tekstitys pitää nähdä myös konkreettisena tukitoimena maamme ikääntyvälle väestölle ja muille huonokuuloisille sekä monikulttuuriselle yhteisölle, jolle kotoutumisen tärkeimpänä edellytyksenä on riittävä suomenkielen taito.

Suomessa kuulovammaisia arvioidaan olevan noin 740 000. Kuulokojeesta arvioidaan olevan apua 85 prosentille huonokuuloisista. Väestötasolla ikähuonokuuloisuus on yleisin kuulovikojen aiheuttaja. 75-vuotiaista jopa kahdella kolmasosalla on kuulovaikeuksia. Joka kolmas 75-vuotias tarvitsee kuulon kuntoutusta.

Ikähuonokuuloisten määrä kasvaa voimakkaasti väestön vanhetessa. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2010 Suomessa kuulon apuvälineitä tarvitsee noin 400 000 henkilöä.

Mikki Seponpoika Nieminen

Espoo

Päivän lehti

28.5.2020