Uutiset

Suomalainen työ on juhlansa ansainnut

Suomen vappu on ollut virallinen liputuspäivä, opiskelijoiden ja vasemmistolaisen työväenliikkeen juhlapäivä – epävirallisesti vappu on kansan keskuudessa kevään saapumisen päivä. Virallisesti vappu on myös suomalaisen työn päivä, mikä tosiasia tahtoo jäädä jalkoihin vapun monta kertaa yliampuvassa keväisessä juhlinnassa.

Poliittinen vappu näivettyy edelleen. Vasemmistossa vapun järjestäminen on keskeisesti varttuneen väen vastuulla, nuoria eivät vappumarssit ja juhlapuheet innosta. Vasemmistossa on aivan aiheellisesti pohdittu, onko politiikan ja marssien vapulla tulevaisuutta.

Kaiken järjen mukaan vapun roolin suomalaisen työn päivänä pitäisi korostua. Mistä yhteiskunnallisesta asiasta on puhuttu enemmän viime aikoina kuin Suomesta, työstä ja työpaikoista! Ja ennen muuta – kuten Voikkaan paperitehtaan sulkemista koskevan päätöksen yhteydessä – työpaikkojen kadosta ja siirtymisestä maan rajojen ulkopuolelle.

Työtä ja yrittämisestä ei arvosteta Suomessa suinkaan aiheetta. Pohjoismainen hyvinvointi on rakennettu työllä ja vain ahkeroimalla sitä voidaan pitää yllä. Ajatukset kaikille maksettavasta vastikkeettomasta kansalaispalkasta on todettu varsin yksimielisesti haihatteluksi.

Suomalainen arvostaa työtä. Tämän perusarvon varaan on turvallista rakentaa maan tulevaisuutta. Hyvinvointia uhkaavat ainoastaan virheet, jotka voidaan suunnittelulla ja viileällä harkinnalla jokseenkin varmasti välttää.

Työpaikoista ja niiden siirtymisestä ulkomaille koskevan keskustelun laatu ei ole kaiken aikaa laadultaan päätä huimannut. Ajoittain ilmaan on heitetty kommentteja, joiden perusteella on syytä kysyä, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat työelämän ja yrittämisen lainalaisuuksia.

Kansainvälisessä kilpailussa mukana olevat yritykset eivät suinkaan huvikseen lakkauta työpaikkoja Suomessa. Jokaisen menestykseen tähtäävän yrityksen velvollisuus on vaalia kilpailukykyä. Jos tuotanto Virossa tai Kiinassa on ratkaisevasti halvempaa kuin Suomessa, ei yritysten johdolla ole paljon pelivaraa tehtaiden sijoituspaikoista päätettäessä.

Työ pysyy Suomessa, jos yrittäminen ja työnteko täällä kannattavat.

Aivan turha suomalaisten on myös nurista kansainvälistä kilpailua ja globalisaatiota. Ajatukset, joiden mukaan Suomi voisi erota EU:sta ja kieltäytyä olemasta osa globalisaation sävyttämää kansainvälistä kilpailua, eivät ole tästä maailmasta. Pienen maan on sopeuduttava. Myös suhteessamme kansainvälisyyteen pätee tuttu paasikiveläinen viisaus tosiasioiden tunnustamisesta.

Globalisaatio ei ole mikään epämääräinen möykky maamme rajoilla. Suomi ajaa kansainvälistä etuaan muun muassa kehittämällä koulutusta ja opiskelua, tukemalla tuotekehittelyä ja tutkimusta, harjoittamalla tervettä kasvua suosivaa talouspolitiikkaa ja lukuisin muin tavoin. On harha kuvitella, että globalisaatio edellyttää vain joustoja työmarkkinoilla.

Päivän lehti

28.5.2020