Uutiset

Suomalaisella on varaa luopua yhdestä kolikosta

Heti se urputus alkoi. Plan Suomen ja Automatian varainkeräyskampanja Otto-automaateilla ehti hädin tuskin käynnistyä, kun parjaus oli jo hyvässä vauhdissa.

Miten tällaista suvaitaan? Kenen luvalla? Onko tämä puijausta? Köyhiä taas kyykytetään! Inhottavaa! Miksi tällaista?

No, miksi ei? Kysymyshän on siitä, että huhtikuun ajan – tosiaankin vain yhden kuukauden – automaatilla asioiva voi halutessaan lahjoittaa yhden euron Koska olen tyttö -kampanjalle. Eli köyhissä maissa asuvien tyttöjen olojen kohentamiseen.

Jos haluaa lahjoittaa, painaa yhtä nappia. Jos ei, painaa toista.

Mutta eihän tässä minä minä -lintukodossa mikään ole noin yksinkertaista.

Kampanjasta tiedotettiin etukäteen automaateilla, ja näytössä lukee aivan selkeällä suomen kielellä kaksi vaihtoehtoa: ”vain käteisotto” ja ”otto ja lahjoitus”. Kummallekin on oma nappi.

Jotkut ovat oitis alkaneet voivotella, kuinka muun muassa vanhuksilta ja näkövammaisilta nyt viedään rahatkin tililtä. Jotkut vähävaraisetkin ovat erehdyksessä painaneet lahjoitusnappia.

No voi sääli. Voi itku ja parku. Joku on menettänyt EURON!

Monille suomalaisille euro toki on iso raha. Täällä se ei silti ole esimerkiksi kenenkään päivän palkka. Ja, edelleen, lahjoittaminen on vapaaehtoista. Rahan saa jopa takaisin. Epäilemättä joku suureen ääneen vaatiikin roponsa nopeasti turvaan oman kukkaron suojiin.

Plan ja Automatia kertovat aloittaneensa kampanjan, koska halusivat vastata toiveeseen helposta ja edullisesta tavasta lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen.

Kovin paljon helpompaa rahan lahjoittaminen ei voisi olla.

Ehkä tämä helppous juuri onkin valittamisen suurin syy? Kenties lahjoitusmahdollisuus automaatilla on liian intiimiä – inhimillinen kärsimys vilkahtaa todella lähellä omia silmiä ja etenkin omaa pankkikorttia. Iik!

Kampanjalla tuetaan ihmisiä, jotka eivät välttämättä koskaan pääse kouluun tai saa edes saippuaa tai riittävästi ruokaa.

Jos suomalaisen näkövammaisen vahingossa antama euro saa aikaan muutoksen kehitysmaassa asuvan tytön elämässä, onko se lopulta menetys?

Jokainen suomalainen on kuitenkin maailman mittakaavassa äveriäs. Köyhien maiden tytöt eivät ole.

Joitakuita saattaa pelottaa se, mitä muuta automaatteihin on tulossa. Mainoksia on jo, ja nyt sitten hyväntekeväisyys. Automatia vahvistaa, että jos lahjoitusmahdollisuuteen ”suhtaudutaan positiivisesti”, vastaavia lyhyitä kampanjoita järjestetään myöhemminkin.

Hyvä niin. Kaikkeen tottuu. Automaatti ei ole yhtä kuin pankkitili, ja epäilemättä lahjoittamaan erehtyneet eivät toista kertaa tee kauheaa virhettään, joten ainoaksi piinaksi jää lopulta järkyttävän rahanlahjoittamisvaihtoehdon näkeminen.