Uutiset

Suomalaiset luottavat vakauteen

Suomalaiset poikkeavat keskivertoeurooppalaisista siinä, että he luottavat kovin erilaisiin instituutioihin kuin maanosamme muut asukkaat. Aikakauslehti Valittujen Palojen Luotetuin merkki -tutkimus tuotti nimenomaan suomalaisten kohdalla verraten yllättäviä tuloksia.

Me luotamme pankkeihin, oikeuslaitokseen ja avioliittoon. Sen sijaan mainonta, ympäristöaktivismi ja kansainväliset yritykset eivät sulkeudu suosioomme ja suhtaudumme niihin enemmän tai vähemmän epäluuloisesti.

Pankkikriisin läpikäyneet pankit saavat olla iloisia ja ylpeitä luottamuksensa paluusta. Kun 1990-luvun lama oli ankeimmillaan ja konkurssit olivat jokapäiväisiä, kansalaiset suhtautuivat pankkeihin jopa vihamielisesti. Niukoista valtion varoista, oikeammin veloista, puristettu pankkituki kiukutti niin ikään. Ajateltiin, että valtio pelasti pankit, mutta jätti kansan heitteille.

Noista ajoista suomalaispankit ovat kulkeneet pitkän ja kivulloisen matkan nauttimaan kansakunnan luottamuksesta. Ehkä ne ovat edes jotakin kriisistään oppineet ja pitävät opit myös mielessään.

Suomalainen luottaa tuomarien ja koko oikeuslaitoksen riippumattomuuteen eikä korruptiokaan ole juurtunut havaittavasti yhteiskuntaan. Harvalla tosin on edes omakohtaista kokemusta tuomioistuimista. Siksi mielikuva syntyy niiden esiintymisestä mediassa. Toki on niin, ettei huomattavia skandaaleja ole sattunut.

Turvallisuushakuisuudesta kielii kansalaisten vankka usko avioliittoon. Kolme neljästä pitää avioliittoa luotettavana. Tulos on outo yksin siksi, että viime vuosina lähes joka toinen avioliitto päätyy eroon. Parisuhteen epäonnistuminen ei vie luottamusta itse asiaan ja ehkä siksi moni eronnut avioituu uudelleen.

Vaikka mainontaan syydetään miljarditolkulla rahaa, mielikuvamaalarit eivät herätä kovin laajaa luottamusta. Mainonnalla yritetään luoda uusia tarpeita ja lisätä ostohalukkuutta, mutta nykyiset markkinointikeinot eivät valistuneisiin kuluttajiin uppoa. Pinnalliset ja usein toistetut hokemat eivät enää tepsi

Heikko luottamus ympäristöaktivismiin ei ole edes yllätys. Heidän tempauksensa ovat niin yliampuvia, että ne toimivat usein itseään vastaan. Moni tulkitsee erilaiset ympäristö- ja kulutusverot oikeudettomaksi rahastukseksi ja juuri ympäristöliikkeen niiden hanakimmaksi ajajaksi.

Kansainväliset yritykset, suomalainen Nokia mukaan lukien, ovat viime vuosina vetäytyneet Suomesta, sulkeneet toimipaikkojaan ja irtisanoneet suomalaisia. Sellainen vei luottamuksen, joka ei edes hevin palaa. Suomi ei ole aikoihin hyötynyt mittavista kansainvälisistä investoinneistakaan, jotka toisivat työtä ja toimeentuloa kansalaisille.

Kaiken kaikkiaan suomalaisten luottamuksen kohteet ja elämän arvot ovat melko lailla kohdallaan, eikä valtavirrassa ole edes havaittavissa merkittäviä muutoksia.